Ympäristöraportoinnin sisältö ja laadulliset lähtökohdat : Helsingin, Tampereen ja Turun ympäristöraportoinnin arviointi vuosien 2001-2003 tilinpäätöksissä
HEIKKILÄ, TIINA (2006)
2006
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15884
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15884
Tiivistelmä
Ihmiset ovat huolissaan ympäristöstä. Suurimmat paineet ovat yrityksillä, jotka hyväksikäyttävät luonnonvaroja tuotannontekijöinään, mutta myös kunnat ovat vastuussa ympäristöstä. Niiden laaja, viimekäden vastuu alueen kaikista toimijoista on lisännyt kiinnostusta ympäristöraportointiin. Ympäristöraportointi on johdon ja suunnittelun työväline, joka mahdollistaa viestinnän ympäristöön liittyvistä tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksista.
Tutkimuksessa tarkastellaan kunnallista ympäristöraportointia. Tavoite on selvittää ympäristöraportoinnin sisältöä ja laadullisia lähtökohtia. Ympäristöraportoinnin laatua arvioidaan yleisten laadullisten vaatimusten perusteella. Sisältöä verrataan vaatimuksiin, jotka perustuvat Euroopan komission antamaan suositukseen ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja julkistamisesta tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa, kirjanpitolautakunnan (KILA) kuntajaoston yleisohjeeseen kuntien ja kuntayhtymien ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä tilinpäätöksissä sekä Global Reporting Initiative (GRI) -järjestön ohjeisiin yhteiskuntavastuullisesta raportoinnista.
Empiriaosassa arvioidaan Helsingin, Tampereen ja Turun ympäristöasioiden esittämistä ja raportointia vuosien 2001-2003 tilinpäätöksissä. Osassa esitellään kuntien ympäristöpolitiikan, kestävän kehityksen ja ympäristöjohtamisen lähtökohtia. Johdantoa seuraa esitys tarkasteluvuosien tilinpäätöksiin sisältyvistä ympäristötavoitteista sekä muista ympäristöön liittyvistä huomioista ja maininnoista. Neljänneksi arvioidaan tilinpäätösraportoinnin sisältöä ja laadullisia lähtökohtia.
Laadullisia lähtökohtia osalta tutkimus korosti ympäristöraportoinnin noudattavan samoja perusperiaatteita kuin muu taloudellinen raportointi. Raportointiprosessissa tarkastellaan kysymyksiä raportoinnin tavoitteesta palautekanaviin sekä pohditaan rakennetta, tietosisältöä, tiedon keruun ja esittämisen mahdollisuuksia. Laadullisia peruslähtökohtia ovat luotettavuus, käyttökelpoisuus ja käytännöllisyys. Luotettavuudessa yhdistyy toiminnan läpinäkyvyys ja tiedon verifioitavuus. Käyttökelpoisuutta kuvaavat täydellisyys, oleellisuus ja oikea-aikaisuus. Käytännöllisyys korostaa tiedon selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.
Ympäristöasiat näkyvät tuloslaskelmassa, taseessa, liitetiedoissa ja toimintakertomuksessa. Tuloslaskelmassa ei ole välttämätöntä esittää erikseen ympäristötuottoja ja -kuluja, mutta tarvittaessa ne voidaan esittää tuloslaskelman liitetiedoissa. Taseeseen liittyy ympäristöinvestointeja, -varauksia ja mahdollisia siirtovelkoihin kirjattavia eriä. Ympäristöasioiden esittämisen kannalta keskeisiä liitetietoja ovat muun muassa arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä arvostus- ja jaksotusmenetelmät, satunnaiset erät, erittely pakollisista varauksista ja selvitys niiden muutoksista sekä annetut vastuusitoumukset ja kirjanpitovelvollista koskevat taloudelliset vastuut. Toimintakertomuksen tulee antaa tiedot ympäristöasioiden hallinnasta, ympäristötoiminnasta ja tunnusluvut ympäristösuorituskyvystä sekä sisältää viittaus erilliseen ympäristöraporttiin.
Kaikkien esimerkkikuntien kohdalla, erityisesti Turussa, ympäristöasioiden raportoimista vuositilinpäätöksissä tulisi lisätä. Koska kaikki kunnat julkaisevat erillisiä ympäristöraportteja tai raportoivat kestävän kehityksen toteutumisesta, samoja tietoja olisi
järkevää hyödyntää vuositilinpäätöksissä. Turun tilinpäätöksiin ei sisältynyt yhtäkään ympäristötavoitetta, kun Tampereen ja Helsingin tilinpäätöksissä niitä oli useampia. Turun tilinpäätökset sisälsivät muutenkin vähän ympäristömainintoja tai näkökohtia. Tampereen ja Helsingin tilinpäätösraportointi sisälsi toiminnan ympäristövaikutusten kuvaamista sekä toimenpiteitä ympäristötietoisuuden lisäämiseksi ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Tilinpäätöksen rakenne oli kaikilla samanlainen ja eroavuudet koskivat tiedon esittämistapaan. Merkittävimmät eroavaisuudet liittyivät toiminnallisten tavoitteiden ja investointien raportoimiseen.
Avainsanat: ympäristöraportointi, ympäristöraportti, GRI-ohjeet
Tutkimuksessa tarkastellaan kunnallista ympäristöraportointia. Tavoite on selvittää ympäristöraportoinnin sisältöä ja laadullisia lähtökohtia. Ympäristöraportoinnin laatua arvioidaan yleisten laadullisten vaatimusten perusteella. Sisältöä verrataan vaatimuksiin, jotka perustuvat Euroopan komission antamaan suositukseen ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja julkistamisesta tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa, kirjanpitolautakunnan (KILA) kuntajaoston yleisohjeeseen kuntien ja kuntayhtymien ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä tilinpäätöksissä sekä Global Reporting Initiative (GRI) -järjestön ohjeisiin yhteiskuntavastuullisesta raportoinnista.
Empiriaosassa arvioidaan Helsingin, Tampereen ja Turun ympäristöasioiden esittämistä ja raportointia vuosien 2001-2003 tilinpäätöksissä. Osassa esitellään kuntien ympäristöpolitiikan, kestävän kehityksen ja ympäristöjohtamisen lähtökohtia. Johdantoa seuraa esitys tarkasteluvuosien tilinpäätöksiin sisältyvistä ympäristötavoitteista sekä muista ympäristöön liittyvistä huomioista ja maininnoista. Neljänneksi arvioidaan tilinpäätösraportoinnin sisältöä ja laadullisia lähtökohtia.
Laadullisia lähtökohtia osalta tutkimus korosti ympäristöraportoinnin noudattavan samoja perusperiaatteita kuin muu taloudellinen raportointi. Raportointiprosessissa tarkastellaan kysymyksiä raportoinnin tavoitteesta palautekanaviin sekä pohditaan rakennetta, tietosisältöä, tiedon keruun ja esittämisen mahdollisuuksia. Laadullisia peruslähtökohtia ovat luotettavuus, käyttökelpoisuus ja käytännöllisyys. Luotettavuudessa yhdistyy toiminnan läpinäkyvyys ja tiedon verifioitavuus. Käyttökelpoisuutta kuvaavat täydellisyys, oleellisuus ja oikea-aikaisuus. Käytännöllisyys korostaa tiedon selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.
Ympäristöasiat näkyvät tuloslaskelmassa, taseessa, liitetiedoissa ja toimintakertomuksessa. Tuloslaskelmassa ei ole välttämätöntä esittää erikseen ympäristötuottoja ja -kuluja, mutta tarvittaessa ne voidaan esittää tuloslaskelman liitetiedoissa. Taseeseen liittyy ympäristöinvestointeja, -varauksia ja mahdollisia siirtovelkoihin kirjattavia eriä. Ympäristöasioiden esittämisen kannalta keskeisiä liitetietoja ovat muun muassa arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä arvostus- ja jaksotusmenetelmät, satunnaiset erät, erittely pakollisista varauksista ja selvitys niiden muutoksista sekä annetut vastuusitoumukset ja kirjanpitovelvollista koskevat taloudelliset vastuut. Toimintakertomuksen tulee antaa tiedot ympäristöasioiden hallinnasta, ympäristötoiminnasta ja tunnusluvut ympäristösuorituskyvystä sekä sisältää viittaus erilliseen ympäristöraporttiin.
Kaikkien esimerkkikuntien kohdalla, erityisesti Turussa, ympäristöasioiden raportoimista vuositilinpäätöksissä tulisi lisätä. Koska kaikki kunnat julkaisevat erillisiä ympäristöraportteja tai raportoivat kestävän kehityksen toteutumisesta, samoja tietoja olisi
järkevää hyödyntää vuositilinpäätöksissä. Turun tilinpäätöksiin ei sisältynyt yhtäkään ympäristötavoitetta, kun Tampereen ja Helsingin tilinpäätöksissä niitä oli useampia. Turun tilinpäätökset sisälsivät muutenkin vähän ympäristömainintoja tai näkökohtia. Tampereen ja Helsingin tilinpäätösraportointi sisälsi toiminnan ympäristövaikutusten kuvaamista sekä toimenpiteitä ympäristötietoisuuden lisäämiseksi ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Tilinpäätöksen rakenne oli kaikilla samanlainen ja eroavuudet koskivat tiedon esittämistapaan. Merkittävimmät eroavaisuudet liittyivät toiminnallisten tavoitteiden ja investointien raportoimiseen.
Avainsanat: ympäristöraportointi, ympäristöraportti, GRI-ohjeet