Strateginen osaamisen johtaminen terveydenhuollossa lähiesimiehen näkökulmasta
AIRU, LEENA (2006)
AIRU, LEENA
2006
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15879
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15879
Tiivistelmä
Terveydenhuoltojärjestelmä on ollut 1990-luvun alusta lähtien huomattavien uudistusten kohteena. Vaikka koskaan ennen terveydenhuollossa ei ole ollut näin paljon henkilöstöä, väestö ei ole terveydenhuollon toiminnan tehokkuuteen tyytyväinen. Samaan aikaan henkilöstön työhyvinvointi on työbarometrien mukaan huolestuttavasti alentunut. Terveydenhuollon laadukkaan toiminnan perusta on henkilöstön osaamisessa. Osaamisen johtaminen on haaste johtajuudelle, koska osaamisen kautta voidaan luoda toiminnalle strategisia vaihtoehtoja.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sairaalan lähiesimiehen näkökulmasta, miten strategisen osaamisen johtamisen edellytykset toteutuvat, miten lähiesimiehen johtajuutta tuetaan ja johtavatko lähiesimiehet henkilöstöään strategisen osaamisen johtamisen periaatteitten mukaisesti. Näiden asioiden suhteen verrattiin lääkärien ja hoitajien lähiesimiehiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin lähiesimiehille suunnatuilla kyselylomakkeilla. Teoriataustana on käytetty johtamisteorioita ja oppivan organisaation mallia.
Strategisessa osaamisen johtamisessa oleellisina tekijöinä on pidetty toiminnan tavoitteellisuutta ja toimintaan sitoutumista. Tärkeimpänä tekemisen muotona pidettiin keskustelua ja avointa vuorovaikutusta. Tutkimus osoitti, että osastonhoitajat kokivat itsensä lähinnä esimiehiksi lähiesimieslääkäreitä useammin. Johtajalta vaadittavista ominaisuuksista lähiesimiehet pitivät tärkeimpinä vuorovaikutustaitoja ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Lähiesimiehet olivat työhönsä sitoutuneita, mutta heillä ei välttämättä ollut riittävästi toiminnanvapautta työssään olevaan vastuuseen nähden. Lähiesimiehien pitäisi saada enemmän palautetta toiminnastaan. Palautteen saamisella on merkittävä yhteys tuen saamisen kokemiseen. Lähiesimiehet eivät pidä erityisen tärkeänä rooliaan oppimisen avustajana, vaikka he usein jakavat uutta tietoa henkilöstölle. Osaaminen hahmotetaan enemmän yksilön kuin yhteisön pääomaksi.
Avainsanat: strategia, osaamisen johtaminen, terveydenhuolto
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sairaalan lähiesimiehen näkökulmasta, miten strategisen osaamisen johtamisen edellytykset toteutuvat, miten lähiesimiehen johtajuutta tuetaan ja johtavatko lähiesimiehet henkilöstöään strategisen osaamisen johtamisen periaatteitten mukaisesti. Näiden asioiden suhteen verrattiin lääkärien ja hoitajien lähiesimiehiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin lähiesimiehille suunnatuilla kyselylomakkeilla. Teoriataustana on käytetty johtamisteorioita ja oppivan organisaation mallia.
Strategisessa osaamisen johtamisessa oleellisina tekijöinä on pidetty toiminnan tavoitteellisuutta ja toimintaan sitoutumista. Tärkeimpänä tekemisen muotona pidettiin keskustelua ja avointa vuorovaikutusta. Tutkimus osoitti, että osastonhoitajat kokivat itsensä lähinnä esimiehiksi lähiesimieslääkäreitä useammin. Johtajalta vaadittavista ominaisuuksista lähiesimiehet pitivät tärkeimpinä vuorovaikutustaitoja ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Lähiesimiehet olivat työhönsä sitoutuneita, mutta heillä ei välttämättä ollut riittävästi toiminnanvapautta työssään olevaan vastuuseen nähden. Lähiesimiehien pitäisi saada enemmän palautetta toiminnastaan. Palautteen saamisella on merkittävä yhteys tuen saamisen kokemiseen. Lähiesimiehet eivät pidä erityisen tärkeänä rooliaan oppimisen avustajana, vaikka he usein jakavat uutta tietoa henkilöstölle. Osaaminen hahmotetaan enemmän yksilön kuin yhteisön pääomaksi.
Avainsanat: strategia, osaamisen johtaminen, terveydenhuolto