Kehityksellä eroon eriarvoisuudesta - vai erilaisuudesta? Väestöpolitiikkaa ja talouskasvua koskeva diskurssi UNFPA:n vuosiraportin taustalla
VAN AERSCHOT, LINA (2006)
VAN AERSCHOT, LINA
2006
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15873
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15873
Tiivistelmä
Tämä pro gradu tutkielma käsittelee YK:n väestörahaston UNFPA:n (United Nation’s Population Fund) edustamaa väestöpolitiikkaa ja siihen liittyvää kehityksen käsitettä. Työn tarkoituksena on UNFPA:n vuosiraportin muodostaman väestökysymyksiä koskevan diskurssin kriittinen tarkastelu sekä UNFPA:n edustamiin katsantokantoihin liittyvien väestöpoliittisten ja kehitystä sekä talous-kasvua koskevien diskurssien erittely.
Tutkimuskysymykset ovat mm. ”millaisena rikkaiden teollisuusmaiden harjoittama väestöpolitiikka näyttäytyy YK:n väestörahaston, UNFPA:n, maailman väestön tilaa käsittelevän vuosiraportin ja muun valitsemani aineiston pohjalta?”, ”minkälaista kehitystä väestöpolitiikalla halutaan saada aikaan ja mitä siitä mahdollisesti seuraa?” Koska kehityksen käsite kulkee niin tiiviisti väestöpoliittisen diskurssin mukana, pohdin työssäni myös mitä kehitys on.
Aineistona on UNFPA:n maailman väestön tilaa koskeva vuosiraportti vuodelta 2004 sekä kehitysmaatutkimusta koskeva kirjallisuus, jossa päähuomio on kehityksen käsitteessä sekä kehityksen ja talouskasvun välisessä yhteydessä. Työn metodina on Foucault’lainen diskurssianalyysi ja sitä käytetään pääasiallisesti UNFPA:n raportin analysoimiseen.
Tutkimuksen keskeiset tulokset koskevat kehitys- ja talouskasvudiskurssien valtaa, joka muovaa ihmisten elämää maailmanlaajuisesti, mm. väestöpolitiikan kautta. Hegemoninen, talouskasvun ihanteelle perustuva kehitysdiskurssi määrittyy ennen muuta länsimaisista arvo- ja elämäntapa-asetelmista käsin eikä se välttämättä ole kaikkialle sopiva konsepti. Kehityksen projektia viedään kuitenkin eripuolille maailmaa ilman, että sen perustavanlaatuista toimivuutta kyseenalaistettaisiin. Kehitystä kyllä kritisoidaan ja sen parantamiseksi on luotu lukuisia teorioita, mutta sen lähtökohtia ei aseteta totaaliseen uudelleenarviointiin pohtien sitä, ovatko länsimaiden mallin mukainen kehitys ja talouskasvu todellakin ainoa tie elämänlaadun paranemiseen kaikkialla maailmassa.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta UNFPA:n väestöpolitiikan liittyvän nimenomaan tiettyyn länsimaalaiseen kehitysdiskurssiin, joka perustuu paljolti modernisaation ihanteeseen ja uusliberalistiseen talouskäsitykseen. Problemaattista tässä on se, että taloudellinen, kulttuurinen tai sosiaalinen kehitys ei etene kaikkialla maailmassa saman mallin mukaisesti eikä se ole missään tapauksessa edes toivottavaa. Silti kehitystä ja talouskasvua halutaan viedä samalla mallilla eripuolille maailmaa.
Asiasanat: väestö, väestöpolitiikka, kehitys, United Nation’s Population Fund, Foucault, diskurssianalyysi, diskurssi, köyhyys, globalisaatio
Tutkimuskysymykset ovat mm. ”millaisena rikkaiden teollisuusmaiden harjoittama väestöpolitiikka näyttäytyy YK:n väestörahaston, UNFPA:n, maailman väestön tilaa käsittelevän vuosiraportin ja muun valitsemani aineiston pohjalta?”, ”minkälaista kehitystä väestöpolitiikalla halutaan saada aikaan ja mitä siitä mahdollisesti seuraa?” Koska kehityksen käsite kulkee niin tiiviisti väestöpoliittisen diskurssin mukana, pohdin työssäni myös mitä kehitys on.
Aineistona on UNFPA:n maailman väestön tilaa koskeva vuosiraportti vuodelta 2004 sekä kehitysmaatutkimusta koskeva kirjallisuus, jossa päähuomio on kehityksen käsitteessä sekä kehityksen ja talouskasvun välisessä yhteydessä. Työn metodina on Foucault’lainen diskurssianalyysi ja sitä käytetään pääasiallisesti UNFPA:n raportin analysoimiseen.
Tutkimuksen keskeiset tulokset koskevat kehitys- ja talouskasvudiskurssien valtaa, joka muovaa ihmisten elämää maailmanlaajuisesti, mm. väestöpolitiikan kautta. Hegemoninen, talouskasvun ihanteelle perustuva kehitysdiskurssi määrittyy ennen muuta länsimaisista arvo- ja elämäntapa-asetelmista käsin eikä se välttämättä ole kaikkialle sopiva konsepti. Kehityksen projektia viedään kuitenkin eripuolille maailmaa ilman, että sen perustavanlaatuista toimivuutta kyseenalaistettaisiin. Kehitystä kyllä kritisoidaan ja sen parantamiseksi on luotu lukuisia teorioita, mutta sen lähtökohtia ei aseteta totaaliseen uudelleenarviointiin pohtien sitä, ovatko länsimaiden mallin mukainen kehitys ja talouskasvu todellakin ainoa tie elämänlaadun paranemiseen kaikkialla maailmassa.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta UNFPA:n väestöpolitiikan liittyvän nimenomaan tiettyyn länsimaalaiseen kehitysdiskurssiin, joka perustuu paljolti modernisaation ihanteeseen ja uusliberalistiseen talouskäsitykseen. Problemaattista tässä on se, että taloudellinen, kulttuurinen tai sosiaalinen kehitys ei etene kaikkialla maailmassa saman mallin mukaisesti eikä se ole missään tapauksessa edes toivottavaa. Silti kehitystä ja talouskasvua halutaan viedä samalla mallilla eripuolille maailmaa.
Asiasanat: väestö, väestöpolitiikka, kehitys, United Nation’s Population Fund, Foucault, diskurssianalyysi, diskurssi, köyhyys, globalisaatio