Om samspelet mellan text och bild i två moderna svenska bilderböcker med döden som tema
TORPPA, HANNELE (2006)
TORPPA, HANNELE
2006
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15867
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15867
Tiivistelmä
Tutkielmani selvittää tekstin ja kuvan suhdetta kahdessa modernissa ruotsalaisessa kuvakirjassa Andrejs längtan (1997) ja Ängeln Gunnar dimper ner (2000). Kummankin on kirjoittanut Barbro Lindgren, kuvituksen edelliseen on laatinut Eva Eriksson ja jälkimmäiseen Charlotte Ramel. Kirjojen teemana on kuolema.
Päätavoitteenani on havainnollistaa modernin kuvakirjan erityislaatuisuutta, sen kummankin representaatiotavan, tekstin ja kuvan vuoropuhelua. Tarkoituksenani on lisäksi verrata, millaiseksi muodostuu kuvan ja tekstin suhde näissä kahdessa kirjassa, joihin tekstit on kirjoittanut sama kirjailija, mutta joiden kuvitukset ovat eri taitelijoiden tekemiä. Kuvakirjan kommunikaatiomuotoa monimutkaistaa lisäksi sen kaksoisosoite: puhuttelun kohteena on lapsen lisäksi aikuinen. Tarkastelen, millaisia tulkintoja näistä kirjoista voi tehdä lapsi- ja aikuistasolla.
Tutkielman lähtökohtana ovat pääasiallisesti Maria Nikolajevan narratologiaan pohjautuvat teoriat sekä Ulla Rhedinin kuvakirjatutkimukset. Lisätyökaluja kuvien analysointiin olen löytänyt lisäksi semiotiikasta, lähinnä Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin visuaalisesta kieliopista. Jonkin verran olen hyödyntänyt myös mm. englantilaisen kuvakirjantutkija David Lewisin ajattelua sekä tutkinut tekstin ja kuvien symboliikkaa. Koska käsittelemäni kirjat ovat kuvakirjoja, määrittelen tutkielmani teoreettisessa osassa käsitteet teksti, kuva sekä multimodaalisuus. Lisäksi selvitän, mikä ja millainen on kuvakirja. Teen selkoa myös niistä narratologian peruskäsitteistä, jotka ovat tärkeitä työssäni. Teoriaosan loppupuolella tarkastelen vielä modernia kuvakirjaa, kuolemaa sen teemana sekä määrittelen käsitteen kaksoispuhuttelu.
Tutkielmani empiirisen osan tulokset osoittavat, että tekstin ja kuvan vuorovaikutus kirjassa Andrejs längtan on pääasiassa täydentävä ja laajentava. Sekä tekstin että kuvan mukanaolo on tärkeää, jotta tarinasta muodostuu ehjä kokonaisuus. Kirjassa Ängeln Gunnar dimper ner tekstin ja kuvan suhde on symmetrinen ja täydentävä. Kuvat toistavat tekstiä niin tarkasti kuin mahdollista, mutta laajentavat sitä lisäksi erityisesti miljöökuvauksessa. Analyysini osoittaa siten, että Eva Erikssonin ja Barbro Lindgrenin pitkäaikainen yhteistyö on saattanut vaikuttaa siihen, että tekstin ja kuvan liitto on kiinteämpi heidän kuvakirjassaan kuin Charlotte Ramelin ja Barbro Lindgrenin ensimmäisessä yhteisessä kirjassa.
Kumpaakin kirjaa voidaan lukea sekä lapsi- että aikuistasolla. Tapahtumat voidaan käsittää kirjaimellisesti lapsen tasolla, ja aikuiset voivat muodostaa oman totuutensa seikkailemalla symboliikan maailmassa ja saavat ehkä virikkeitä keskusteluihin kuolemasta lasten kanssa.
Avainsanat: bilderboksforskning, bilderbok, samspelet mellan text och bild, multimodalitet, dubbelt tilltal, död
Päätavoitteenani on havainnollistaa modernin kuvakirjan erityislaatuisuutta, sen kummankin representaatiotavan, tekstin ja kuvan vuoropuhelua. Tarkoituksenani on lisäksi verrata, millaiseksi muodostuu kuvan ja tekstin suhde näissä kahdessa kirjassa, joihin tekstit on kirjoittanut sama kirjailija, mutta joiden kuvitukset ovat eri taitelijoiden tekemiä. Kuvakirjan kommunikaatiomuotoa monimutkaistaa lisäksi sen kaksoisosoite: puhuttelun kohteena on lapsen lisäksi aikuinen. Tarkastelen, millaisia tulkintoja näistä kirjoista voi tehdä lapsi- ja aikuistasolla.
Tutkielman lähtökohtana ovat pääasiallisesti Maria Nikolajevan narratologiaan pohjautuvat teoriat sekä Ulla Rhedinin kuvakirjatutkimukset. Lisätyökaluja kuvien analysointiin olen löytänyt lisäksi semiotiikasta, lähinnä Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin visuaalisesta kieliopista. Jonkin verran olen hyödyntänyt myös mm. englantilaisen kuvakirjantutkija David Lewisin ajattelua sekä tutkinut tekstin ja kuvien symboliikkaa. Koska käsittelemäni kirjat ovat kuvakirjoja, määrittelen tutkielmani teoreettisessa osassa käsitteet teksti, kuva sekä multimodaalisuus. Lisäksi selvitän, mikä ja millainen on kuvakirja. Teen selkoa myös niistä narratologian peruskäsitteistä, jotka ovat tärkeitä työssäni. Teoriaosan loppupuolella tarkastelen vielä modernia kuvakirjaa, kuolemaa sen teemana sekä määrittelen käsitteen kaksoispuhuttelu.
Tutkielmani empiirisen osan tulokset osoittavat, että tekstin ja kuvan vuorovaikutus kirjassa Andrejs längtan on pääasiassa täydentävä ja laajentava. Sekä tekstin että kuvan mukanaolo on tärkeää, jotta tarinasta muodostuu ehjä kokonaisuus. Kirjassa Ängeln Gunnar dimper ner tekstin ja kuvan suhde on symmetrinen ja täydentävä. Kuvat toistavat tekstiä niin tarkasti kuin mahdollista, mutta laajentavat sitä lisäksi erityisesti miljöökuvauksessa. Analyysini osoittaa siten, että Eva Erikssonin ja Barbro Lindgrenin pitkäaikainen yhteistyö on saattanut vaikuttaa siihen, että tekstin ja kuvan liitto on kiinteämpi heidän kuvakirjassaan kuin Charlotte Ramelin ja Barbro Lindgrenin ensimmäisessä yhteisessä kirjassa.
Kumpaakin kirjaa voidaan lukea sekä lapsi- että aikuistasolla. Tapahtumat voidaan käsittää kirjaimellisesti lapsen tasolla, ja aikuiset voivat muodostaa oman totuutensa seikkailemalla symboliikan maailmassa ja saavat ehkä virikkeitä keskusteluihin kuolemasta lasten kanssa.
Avainsanat: bilderboksforskning, bilderbok, samspelet mellan text och bild, multimodalitet, dubbelt tilltal, död