Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen potilaiden arvioimana
NYMAN, ANU (2006)
NYMAN, ANU
2006
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15830
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15830
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuvat potilaiden arvioimana sekä miten tarpeellisena potilaat kokevat yksilövastuisen hoitotyön.
Aineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeita jaettiin 250 ja 146 potilasta palautti sen. Yksilövastuisen hoitotyön toteutumista mitattiin 35 kysymyksellä, joista muodostettiin summamuuttujia. Yksilövastuisen hoitotyön toteutumisen merkitystä mitattiin 15 kysymyksellä. Aineisto analysoitiin SPSS 12.0 for Windows-ohjelman avulla. Aineiston kuvailussa käytettiin prosentti ja frekvenssijakaumia. Summamuuttujia muodostettiin 6 ja taustatekijöiden yhteyttä niihin selvitettiin Kruskall-Wallisin testin avulla. Yksilövastuisen hoitotyön tarpeellisuutta mittaavista kysymyksistä muodostettiin yksi summamuuttuja ja taustatekijöiden yhteyttä siihen selvitettiin Kruskall-Wallisin testin avulla. Lisäksi mukana oli yksi avoin kysymys, jonka tulokset raportoitiin suorina lainauksina.
Yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuivat hyvin tai kiitettävästi. Vastaajista kolmeneljäsosaa oli jäänyt ilman omahoitajaa tai ei ollut tietoinen omahoitajan nimeämisestä. Omahoitajan nimeämisellä oli yhteys lähes kaikkien yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumisessa. Omaisten tieto omahoitajasta oli yhteydessä yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumiseen. Vastaajat, jotka tiesivät omahoitajansa tällä hoitojaksolla, arvioivat yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutuneen paremmin. Omaisten mukaan ottaminen potilaan hoitamiseen ei toteutunut vastaajien mielestä hyvin. Yksilövastuisen hoitotyön merkitystä pitivät tärkeimpänä ne potilaat, joilla tällä hoitojaksolla oli ollut omahoitaja. Omahoitajan katsottiin lisäävän hoidon kokonaisvaltaisuutta. Yksilövastuisen hoitotyön merkityksestä vastaajat nostivat tärkeäksi asiaksi tasa-arvoisuuden toteutumisen hoidossa. Omahoitajan nimeäminen lisää potilaiden mielestä turvallisuuden tunnetta hoidossa. Hoidon tavoitteiden yhdenmukaisuutta pidettiin merkittävänä asiana. Hoidon suunnittelua yhdessä omahoitajan kanssa vastaajat pitivät tärkeänä, samoin hoitojakson päättyessä yhdessä tehtävää arviointia. Vastaajista neljännes ei pidä tärkeänä sitä, että sama hoitaja jatkaisi seuraavalla hoitojaksolla omahoitajana.
Yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuvat potilaiden arvioimana hyvin. Heikosti toteutuu omaisten huomioiminen hoidossa. Hoidon jatkuvuutta ja kokonaisvaltaisuutta voidaan parantaa ottamalla huomioon myös potilaan omaiset. Jatkossa olisi hyödyllistä selvittää omaisten odotuksia omahoitajalta.
Avainsanat: yksilövastuinen hoitotyö, omahoitaja
Aineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeita jaettiin 250 ja 146 potilasta palautti sen. Yksilövastuisen hoitotyön toteutumista mitattiin 35 kysymyksellä, joista muodostettiin summamuuttujia. Yksilövastuisen hoitotyön toteutumisen merkitystä mitattiin 15 kysymyksellä. Aineisto analysoitiin SPSS 12.0 for Windows-ohjelman avulla. Aineiston kuvailussa käytettiin prosentti ja frekvenssijakaumia. Summamuuttujia muodostettiin 6 ja taustatekijöiden yhteyttä niihin selvitettiin Kruskall-Wallisin testin avulla. Yksilövastuisen hoitotyön tarpeellisuutta mittaavista kysymyksistä muodostettiin yksi summamuuttuja ja taustatekijöiden yhteyttä siihen selvitettiin Kruskall-Wallisin testin avulla. Lisäksi mukana oli yksi avoin kysymys, jonka tulokset raportoitiin suorina lainauksina.
Yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuivat hyvin tai kiitettävästi. Vastaajista kolmeneljäsosaa oli jäänyt ilman omahoitajaa tai ei ollut tietoinen omahoitajan nimeämisestä. Omahoitajan nimeämisellä oli yhteys lähes kaikkien yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumisessa. Omaisten tieto omahoitajasta oli yhteydessä yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumiseen. Vastaajat, jotka tiesivät omahoitajansa tällä hoitojaksolla, arvioivat yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutuneen paremmin. Omaisten mukaan ottaminen potilaan hoitamiseen ei toteutunut vastaajien mielestä hyvin. Yksilövastuisen hoitotyön merkitystä pitivät tärkeimpänä ne potilaat, joilla tällä hoitojaksolla oli ollut omahoitaja. Omahoitajan katsottiin lisäävän hoidon kokonaisvaltaisuutta. Yksilövastuisen hoitotyön merkityksestä vastaajat nostivat tärkeäksi asiaksi tasa-arvoisuuden toteutumisen hoidossa. Omahoitajan nimeäminen lisää potilaiden mielestä turvallisuuden tunnetta hoidossa. Hoidon tavoitteiden yhdenmukaisuutta pidettiin merkittävänä asiana. Hoidon suunnittelua yhdessä omahoitajan kanssa vastaajat pitivät tärkeänä, samoin hoitojakson päättyessä yhdessä tehtävää arviointia. Vastaajista neljännes ei pidä tärkeänä sitä, että sama hoitaja jatkaisi seuraavalla hoitojaksolla omahoitajana.
Yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuvat potilaiden arvioimana hyvin. Heikosti toteutuu omaisten huomioiminen hoidossa. Hoidon jatkuvuutta ja kokonaisvaltaisuutta voidaan parantaa ottamalla huomioon myös potilaan omaiset. Jatkossa olisi hyödyllistä selvittää omaisten odotuksia omahoitajalta.
Avainsanat: yksilövastuinen hoitotyö, omahoitaja