Kehityskeskusteluiden toimivuus
MIKKOLA, JOHANNA (2006)
2006
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15824
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15824
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miten kehityskeskustelut toimivat kohdeorganisaatio Boliden Kokkola Oy:ssä, jotta kehityskeskusteluita voitaisiin kehittää ja vahvistaa niiden yhteyttä yrityksen strategiaan. Tutkimuksen päätavoitteeseen pyrittiin pääsemään vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: mitkä tekijät vaikuttavat kehityskeskustelun toimivuuteen, onko kehityskeskusteluilla vaikutusta työhyvinvointiin ja miten kehityskeskusteluita voidaan kehittää niin, että luodaan edellytykset yhdistää kehityskeskustelut yrityksen strategian jalkauttamiseen. Kohdeyritys on metalliteollisuudessa toimiva sinkkitehdas, joka kuuluu ruotsalaiseen Boliden konserniin.
Tutkimuksen teoriaosuus jakaantuu selkeästi kahteen eri kokonaisuuteen tutkimusaiheen mukaisesti. Ensimmäinen teoriakokonaisuus käsittelee kehityskeskusteluiden toimivuutta: kehityskeskustelun vaiheita, sisältöä ja viestintää. Toinen teoriakokonaisuus käsittelee työhyvinvointia, jossa käsitellään työhyvinvoinnin eri osatekijöitä ja pohditaan työhyvinvoinnin vaikutuksia.
Empiirisessä osassa tutkittiin kohdeorganisaation kehityskeskusteluita kahdesta eri näkökulmasta: esimiehen ja yksilön näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena. Aineisto koostui yrityksen toimihenkilöiden teemahaastatteluista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina toimihenkilöiden omassa työympäristössä. Tutkimuksen tuloksissa korostettiin asioita, jotka useampi haastateltavista mainitsi ja tuloksia havainnollistettiin haastateltavien suorilla lainauksilla. Johtopäätökset muodostettiin analysoimalla empiirisiä tuloksia ja vertailemalla niitä teoriaan.
Tutkimustulokset osoittivat, että kehityskeskusteluiden toimivuus on hyvin tärkeää kehityskeskusteluista saatujen hyötyjen kannalta: jos kehityskeskustelu ei toimi, jäävät siitä saatavat hyödyt vähäisiksi. Kehityskeskusteluiden toimivuuteen todettiin vaikuttavan vahvasti kolme eri elementtiä: kehityskeskusteluiden eri vaiheet, kehityskeskusteluiden sisältö ja vuorovaikutus esimiehen ja yksilön välillä. Nämä samat tekijät näkyivät myös esimiesten ja yksilöiden odotuksissa kehityskeskusteluita kohtaan. Kun kehityskeskustelut toimivat, todettiin niillä olevan yhteys työhyvinvointiin. Henkilöstön mainitsemat hyödyt toimivasta kehityskeskustelusta liittyivät kaikki työhyvinvointitekijöihin.
Avainsanat: kehityskeskustelu, työhyvinvointi, vuorovaikutus
Tutkimuksen teoriaosuus jakaantuu selkeästi kahteen eri kokonaisuuteen tutkimusaiheen mukaisesti. Ensimmäinen teoriakokonaisuus käsittelee kehityskeskusteluiden toimivuutta: kehityskeskustelun vaiheita, sisältöä ja viestintää. Toinen teoriakokonaisuus käsittelee työhyvinvointia, jossa käsitellään työhyvinvoinnin eri osatekijöitä ja pohditaan työhyvinvoinnin vaikutuksia.
Empiirisessä osassa tutkittiin kohdeorganisaation kehityskeskusteluita kahdesta eri näkökulmasta: esimiehen ja yksilön näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena. Aineisto koostui yrityksen toimihenkilöiden teemahaastatteluista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina toimihenkilöiden omassa työympäristössä. Tutkimuksen tuloksissa korostettiin asioita, jotka useampi haastateltavista mainitsi ja tuloksia havainnollistettiin haastateltavien suorilla lainauksilla. Johtopäätökset muodostettiin analysoimalla empiirisiä tuloksia ja vertailemalla niitä teoriaan.
Tutkimustulokset osoittivat, että kehityskeskusteluiden toimivuus on hyvin tärkeää kehityskeskusteluista saatujen hyötyjen kannalta: jos kehityskeskustelu ei toimi, jäävät siitä saatavat hyödyt vähäisiksi. Kehityskeskusteluiden toimivuuteen todettiin vaikuttavan vahvasti kolme eri elementtiä: kehityskeskusteluiden eri vaiheet, kehityskeskusteluiden sisältö ja vuorovaikutus esimiehen ja yksilön välillä. Nämä samat tekijät näkyivät myös esimiesten ja yksilöiden odotuksissa kehityskeskusteluita kohtaan. Kun kehityskeskustelut toimivat, todettiin niillä olevan yhteys työhyvinvointiin. Henkilöstön mainitsemat hyödyt toimivasta kehityskeskustelusta liittyivät kaikki työhyvinvointitekijöihin.
Avainsanat: kehityskeskustelu, työhyvinvointi, vuorovaikutus