Lööpinkeltainen yhteiskunta. Ilta-Sanomien ja Iltalehden lööpit yhteiskunnan ja sen arvojen peilaajina
LEINONEN, PAULIINA (2006)
2006
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15815
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15815
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on esittää, millaisen yhteiskunnan iltapäivälehden lööpit rakentavat ja millaisia arvoja siihen sisältyy. Aineistoni kattaa Ilta-Sanomien ja Iltalehden mainosjulisteet eli lööpit kuuden kuukauden ajalta vuodelta 2003. Puoleen vuoteen sisältyi yhteensä 1036 lööppiotsikkoa.
Aluksi tarkastelen kanteluita, joita iltapäivälehdistä ja niiden lööpeistä on tehty Julkisen sanan neuvostoon. Tämä luku on suuntaa antava pohjustus tutkimukselleni. Selvitän siinä, milloin lööpit ovat astuneet rajan yli ja mitä ne ovat silloin käsitelleet.
Tutkimukseni keskeiset käsitteet kulkevat kaupallisen journalismin kautta tabloidisaatioon, suomalaisiin iltapäivälehtiin, lööppeihin ja lopuksi arvoihin. Tutkimukseni punainen lanka kulkee arvon käsitteen ympärillä. Yhteenvedossani peilaan lööppiyhteiskunnan arvoja reaalimaailman arvoihin erilaisten arvotutkimusten kautta.
Kulttuurisemioottisen tutkimukseni metodeina käytän sisällönanalyysia sekä semiotiikkaa. Lisäksi taustoitan analyysiani kuvien analyysilla. Sisällönanalyysillani selvitän, mitkä kategoriat esiintyvät yleisimmin lööpeissä. Jaan ensin otsikot koviin ja pehmeisiin aiheisiin, joista vain neljä prosenttia kuuluu koviin lööppiuutisiin. Väkivalta, rikokset ja onnettomuudet esiintyvät 27 prosentissa otsikoista, seksi- ja parisuhde 24 prosentissa, sukupuoli 10 prosentissa, ikä seitsemässä prosentissa, perhe viidessä ja poliisi kahdessa prosentissa otsikoista.
Lööppien yhteiskunta esitetään tragedian kautta. Tulkitsen tämän niin, että lööpit promotoivat uhkien lisäksi turvallisuutta. Se on keskeisimpiä arvoja lööppiyhteiskunnassa. EVAn tutkimuksen mukaan suomalaisten onnellisuus kumpuaa perheestä ja läheisistä ihmissuhteista. Myös lööpit arvostavat perheinstituutiota ja parisuhdetta, sillä lööppiyhteiskunnan toimijat ovat ennen kaikkea perheenjäseniä tai parisuhteessa olevia.
Lööpit mieltävät kulttuurin arvo- ja normijärjestelmäksi. Kulttuuri säätelee sitä, mikä on yhteiskunnassa sallittua ja mikä kiellettyä. Lööppimaailma pelaa kaoottisella ei-kulttuurilla, joka on oman kulttuurin epäjärjestystä. Yhteiskunnan uhka tulee anomalioista, jotka ovat kahden kategorian välissä. Ne ovat pikemminkin sisäsyntyisiä kuin ulkoapäin tulevia. Esimerkkeinä anomalioista toimivat huonot äidit, henkeä uhkaavat lääkärit tai rikollisen tavoin käyttäytyvät poliisit eli tahot, jotka kulttuurisesti mielletään yhteiskunnan tukipilareiksi.
Lööppien yhteiskunta on julma ja traaginen. Toisaalta yhteiskuntaa pitävät pystyssä samat arvot ja normit, jotka vallitsevat meidänkin yhteiskunnassamme.
ASIASANAT: lööppi, iltapäivälehti, arvo, yhteiskunta
Aluksi tarkastelen kanteluita, joita iltapäivälehdistä ja niiden lööpeistä on tehty Julkisen sanan neuvostoon. Tämä luku on suuntaa antava pohjustus tutkimukselleni. Selvitän siinä, milloin lööpit ovat astuneet rajan yli ja mitä ne ovat silloin käsitelleet.
Tutkimukseni keskeiset käsitteet kulkevat kaupallisen journalismin kautta tabloidisaatioon, suomalaisiin iltapäivälehtiin, lööppeihin ja lopuksi arvoihin. Tutkimukseni punainen lanka kulkee arvon käsitteen ympärillä. Yhteenvedossani peilaan lööppiyhteiskunnan arvoja reaalimaailman arvoihin erilaisten arvotutkimusten kautta.
Kulttuurisemioottisen tutkimukseni metodeina käytän sisällönanalyysia sekä semiotiikkaa. Lisäksi taustoitan analyysiani kuvien analyysilla. Sisällönanalyysillani selvitän, mitkä kategoriat esiintyvät yleisimmin lööpeissä. Jaan ensin otsikot koviin ja pehmeisiin aiheisiin, joista vain neljä prosenttia kuuluu koviin lööppiuutisiin. Väkivalta, rikokset ja onnettomuudet esiintyvät 27 prosentissa otsikoista, seksi- ja parisuhde 24 prosentissa, sukupuoli 10 prosentissa, ikä seitsemässä prosentissa, perhe viidessä ja poliisi kahdessa prosentissa otsikoista.
Lööppien yhteiskunta esitetään tragedian kautta. Tulkitsen tämän niin, että lööpit promotoivat uhkien lisäksi turvallisuutta. Se on keskeisimpiä arvoja lööppiyhteiskunnassa. EVAn tutkimuksen mukaan suomalaisten onnellisuus kumpuaa perheestä ja läheisistä ihmissuhteista. Myös lööpit arvostavat perheinstituutiota ja parisuhdetta, sillä lööppiyhteiskunnan toimijat ovat ennen kaikkea perheenjäseniä tai parisuhteessa olevia.
Lööpit mieltävät kulttuurin arvo- ja normijärjestelmäksi. Kulttuuri säätelee sitä, mikä on yhteiskunnassa sallittua ja mikä kiellettyä. Lööppimaailma pelaa kaoottisella ei-kulttuurilla, joka on oman kulttuurin epäjärjestystä. Yhteiskunnan uhka tulee anomalioista, jotka ovat kahden kategorian välissä. Ne ovat pikemminkin sisäsyntyisiä kuin ulkoapäin tulevia. Esimerkkeinä anomalioista toimivat huonot äidit, henkeä uhkaavat lääkärit tai rikollisen tavoin käyttäytyvät poliisit eli tahot, jotka kulttuurisesti mielletään yhteiskunnan tukipilareiksi.
Lööppien yhteiskunta on julma ja traaginen. Toisaalta yhteiskuntaa pitävät pystyssä samat arvot ja normit, jotka vallitsevat meidänkin yhteiskunnassamme.
ASIASANAT: lööppi, iltapäivälehti, arvo, yhteiskunta