Merkityksiä yksinolosta ja yksinäisyydestä. Yksinolo ja yksinäisyys 8-vuotiaiden lasten puheessa ja kirjoituksissa
KAUKO, OUTI (2006)
2006
Sosiaalityö, sosiaalipedagogiikan linja - Social Work, Social Pedagogics
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15802
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15802
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen 8-vuotiaiden lasten yksinololle ja yksinäisyydelle antamia merkityksiä. Tarkastelun painopisteenä on se, millaisissa tilanteissa lapset voivat tuntea yksinäisyyttä ja se, millaisia yksinäisyyden hallintakeinoja heillä niissä on.
Tutkimusaineistoja on kaksi. Pääasiallisen aineiston muodostavat toisluokkalaisten lasten 11 haastattelua, jotka tehtiin suomalaisessa mittakaavassa ison kaupungin keskustakoulussa. Haastattelut ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Hannele Forsbergin tutkimusprojektin ”Anybody home? After-School activities, Configurations and (In)security of Small Schoolchildren” aineistoa. Tutkimushaastattelut kiinnittyvät iltapäiväkontekstiin, joten haastatteluissa lapset merkityksellistävät yksinäisyyttä pääosin tässä kontekstissa. Haastatteluja täydentävänä aineistona on osa Ylen Avoin tarina -kirjoituskampanja-aineistosta. Tarkastelen 8-vuotiaiden lasten tarinaan Yksinäinen Valdemar kirjoittamia loppuratkaisuja (30). Tarina-aineistossa kiinnitän huomiota lähinnä lasten yksinäisyyden hallintakeinoihin.
Aineistoista etsin merkityssysteemejä diskurssi- ja narratiivianalyysia hyödyntäen. Haastatteluaineistossa olen ensin ryhmitellyt merkityksiä. Sen jälkeen nimesin tunnistamani merkityssysteemit diskursseiksi. Tarina-aineiston olen luokitellut käännekohdan toimijan mukaan. Tarina-aineiston merkityssysteemeistä käytän narratiivin -käsitettä.
Keskeinen tutkimustulos on se, että lapset antavat yksinololle erilaisia merkityksiä. Yksinäisyyden merkitykset ovat rajatumpia. Lapset merkityksellistävät yksinäisyyden yksilön ongelmaksi siinä mielessä, että se on yksilön kokemus, joka syntyy suhteessa merkityksellisiin ihmisiin. 8-vuotiaille merkityksellisiä ihmisiä ovat etenkin kaverit, mutta myös perheenjäsenet. 8-vuotiailla lapsilla on erilaisia yksinäisyyden hallintakeinoja tilanteen tasolla. Lapsi voi hallita lyhytkestoista yksinäisyyttä tai ainakin selviytyä siitä, mutta pitkäkestoisemmassa yksinäisyydessä hän voi toivoa ulkopuolista apua.
Aineistojen pohjalta ei voi tehdä mitään yksiselitteisiä päätelmiä. Aikuisten rooli lasten ongelmien ratkaisijana näyttäytyi aineistojen pohjalta oletettua vähäisemmäksi. Lapset ehkä kuitenkin toivovat aikuisten huomaavan heidän yksinäisyytensä ja auttavan heitä sen ratkaisemisessa.
Yksinäisyys on monitieteinen ongelma, joten se vaatii erilaisia lähestymistapoja.
Hakutermit: yksinäisyys, yksinolo, lapset
Tutkimusaineistoja on kaksi. Pääasiallisen aineiston muodostavat toisluokkalaisten lasten 11 haastattelua, jotka tehtiin suomalaisessa mittakaavassa ison kaupungin keskustakoulussa. Haastattelut ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Hannele Forsbergin tutkimusprojektin ”Anybody home? After-School activities, Configurations and (In)security of Small Schoolchildren” aineistoa. Tutkimushaastattelut kiinnittyvät iltapäiväkontekstiin, joten haastatteluissa lapset merkityksellistävät yksinäisyyttä pääosin tässä kontekstissa. Haastatteluja täydentävänä aineistona on osa Ylen Avoin tarina -kirjoituskampanja-aineistosta. Tarkastelen 8-vuotiaiden lasten tarinaan Yksinäinen Valdemar kirjoittamia loppuratkaisuja (30). Tarina-aineistossa kiinnitän huomiota lähinnä lasten yksinäisyyden hallintakeinoihin.
Aineistoista etsin merkityssysteemejä diskurssi- ja narratiivianalyysia hyödyntäen. Haastatteluaineistossa olen ensin ryhmitellyt merkityksiä. Sen jälkeen nimesin tunnistamani merkityssysteemit diskursseiksi. Tarina-aineiston olen luokitellut käännekohdan toimijan mukaan. Tarina-aineiston merkityssysteemeistä käytän narratiivin -käsitettä.
Keskeinen tutkimustulos on se, että lapset antavat yksinololle erilaisia merkityksiä. Yksinäisyyden merkitykset ovat rajatumpia. Lapset merkityksellistävät yksinäisyyden yksilön ongelmaksi siinä mielessä, että se on yksilön kokemus, joka syntyy suhteessa merkityksellisiin ihmisiin. 8-vuotiaille merkityksellisiä ihmisiä ovat etenkin kaverit, mutta myös perheenjäsenet. 8-vuotiailla lapsilla on erilaisia yksinäisyyden hallintakeinoja tilanteen tasolla. Lapsi voi hallita lyhytkestoista yksinäisyyttä tai ainakin selviytyä siitä, mutta pitkäkestoisemmassa yksinäisyydessä hän voi toivoa ulkopuolista apua.
Aineistojen pohjalta ei voi tehdä mitään yksiselitteisiä päätelmiä. Aikuisten rooli lasten ongelmien ratkaisijana näyttäytyi aineistojen pohjalta oletettua vähäisemmäksi. Lapset ehkä kuitenkin toivovat aikuisten huomaavan heidän yksinäisyytensä ja auttavan heitä sen ratkaisemisessa.
Yksinäisyys on monitieteinen ongelma, joten se vaatii erilaisia lähestymistapoja.
Hakutermit: yksinäisyys, yksinolo, lapset