Liikunta elämäntapana ja itsen projektina
HINTSANEN, JARI (2006)
2006
Filosofia - Philosophy
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15786
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15786
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan liikuntaa filosofisesta näkökulmasta. Sen kolme perusongelmaa
ovat: a) mitä merkityksiä liikunta välittää liikuntaa harjoittavalle, b) miten liikunta voi toimia henkisen kasvun välineenä ja c) miten siitä voi muodostua elämäntapa. Näitä seikkoja lähestytään sekä aasialaisen perinteen (mm. budo-lajit, zen) että länsimaisen filosofian näkökulmista. Molemmat näkökulmat käyvät keskenään dialogia osallistuvassa liikunnanfilosofiassa, joka tarkoittaa sitä, että tutkijalla on myös omakohtaista kokemusta siitä, mitä hän tutkii. Tutkimus on omalta osaltaan myös katsaus suomalaiseen liikunnanfilosofiseen tutkimukseen.
Timo Klemola on erotellut neljä keskeistä liikuntaan liittyvää projektia, joita hän kutsuu
voiton, terveyden, ilmaisun ja itsen projekteiksi. Itsen projektin taustalla vaikuttavat Martin Heideggerin ajatukset varsinaisesta ja epävarsinaisesta olemisesta. Itsen projektissa ihminen tutkii itseään liikunnallisen tradition avulla ja tavoitteena on todellisen itsen löytäminen.
Perinteisen kilpaurheilun ja terveyteen painottuvan liikkumisen lisäksi esiin on noussut
lukuisia muita tapoja liikkua. Niissä kilpailu toisia vastaan on jäämässä taka-alalle ja esiin nousevat oman kehollisuuden löytäminen, liikkumisen mielekkyys, fyysinen ja henkinen terveys sekä meditatiivisuus. Terveys käsitteenä laajenee kattamaan sen elinvoimaisuuden ja ilon kokemuksen, jonka liikunta ihmisessä synnyttää. Nämä kokemukset, jotka syntyvät liikkujan omien liikkeiden kautta, ovat hänen omia kokemuksiaan varsinkin silloin, kun liikkuja ei liiku voiton tai jonkun muun ulkoisen kautta määräytyvän merkityksen vuoksi. Kun voiton projektista edetään terveyden, ilmaisun ja itsen projekteja kohti, painottuu myös näkökulma kehosta elettynä, omakohtaisena kokemuksena ja maailmasuhteena. Kun liikunnallinen harjoitus suoritetaan sen käytännöllisten päämäärien lisäksi myös tarkoituksena kehittää ihmisen psykofyysistä kokonaisuutta, tulee tästä toiminnasta tie, joka voi olla elämäntapa.
ASIASANAT: budo, Heidegger, holistinen ihmiskäsitys, liikunnanfilosofia, Zen.
ovat: a) mitä merkityksiä liikunta välittää liikuntaa harjoittavalle, b) miten liikunta voi toimia henkisen kasvun välineenä ja c) miten siitä voi muodostua elämäntapa. Näitä seikkoja lähestytään sekä aasialaisen perinteen (mm. budo-lajit, zen) että länsimaisen filosofian näkökulmista. Molemmat näkökulmat käyvät keskenään dialogia osallistuvassa liikunnanfilosofiassa, joka tarkoittaa sitä, että tutkijalla on myös omakohtaista kokemusta siitä, mitä hän tutkii. Tutkimus on omalta osaltaan myös katsaus suomalaiseen liikunnanfilosofiseen tutkimukseen.
Timo Klemola on erotellut neljä keskeistä liikuntaan liittyvää projektia, joita hän kutsuu
voiton, terveyden, ilmaisun ja itsen projekteiksi. Itsen projektin taustalla vaikuttavat Martin Heideggerin ajatukset varsinaisesta ja epävarsinaisesta olemisesta. Itsen projektissa ihminen tutkii itseään liikunnallisen tradition avulla ja tavoitteena on todellisen itsen löytäminen.
Perinteisen kilpaurheilun ja terveyteen painottuvan liikkumisen lisäksi esiin on noussut
lukuisia muita tapoja liikkua. Niissä kilpailu toisia vastaan on jäämässä taka-alalle ja esiin nousevat oman kehollisuuden löytäminen, liikkumisen mielekkyys, fyysinen ja henkinen terveys sekä meditatiivisuus. Terveys käsitteenä laajenee kattamaan sen elinvoimaisuuden ja ilon kokemuksen, jonka liikunta ihmisessä synnyttää. Nämä kokemukset, jotka syntyvät liikkujan omien liikkeiden kautta, ovat hänen omia kokemuksiaan varsinkin silloin, kun liikkuja ei liiku voiton tai jonkun muun ulkoisen kautta määräytyvän merkityksen vuoksi. Kun voiton projektista edetään terveyden, ilmaisun ja itsen projekteja kohti, painottuu myös näkökulma kehosta elettynä, omakohtaisena kokemuksena ja maailmasuhteena. Kun liikunnallinen harjoitus suoritetaan sen käytännöllisten päämäärien lisäksi myös tarkoituksena kehittää ihmisen psykofyysistä kokonaisuutta, tulee tästä toiminnasta tie, joka voi olla elämäntapa.
ASIASANAT: budo, Heidegger, holistinen ihmiskäsitys, liikunnanfilosofia, Zen.