Kaksinkertaisesti toiseutetut
HILTUNEN, ANNA-KAISA (2006)
2006
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15785
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15785
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään maahanmuuttajanaisista rakennettuja toiseuden asemia Helsingin Sanomissa. Tarkoituksena on tarkastella, representoidaanko maahanmuuttajanaiset lehtitekstien diskursseissa kaksinkertaisesti toisiksi ensinnäkin sukupuolensa ja toiseksi etnisen taustansa takia. Lisäksi analysoidaan, miten toiseuden asemat kenties liittyvät toisiinsa. Lähtöoletuksena on, että naiset representoidaan toisiksi sekä suhteessa miehiin että suhteessa etniseen valtaväestöön eli suomalaisiin.
Tutkielman metodisena kehyksenä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä. Sen sisällä sovelletaan määrällisen sisällönerittelyn ja laadullisen lingvistisen analyysin käytännön välineitä. Määrällisen sisällönerittelyn aineistona on 42 Helsingin Sanomien juttua ajalta 4.2.-30.4.2004. Laadullisessa analyysissä puolestaan tarkastellaan koko aineistosta valittua neljän jutun osa-aineistoa.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajanaiset merkityksellistetään useimmiten kaksinkertaisesti toisiksi sekä suhteessa sukupuoleensa että etnisyyteensä. Sukupuolen akselilla naisia ei kuitenkaan välttämättä merkityksellistetä toisiksi suhteessa mieheyteen vaan myös suomalaiseen naiseuden normiin. Etnisyyden akselilla maahanmuuttajanaiset merkityksellistetään useimmiten toisiksi suhteessa etniseen valtaväestöön. Sukupuolinen ja etninen toiseus voivat siis olla sisäkkäisiä siten, että sukupuolisen toiseuden normi liukuu etnisen toiseuden mukaan.
Lisäksi tutkimuksen tuloksena on, että journalistisella genrellä ja erityisesti genren kerronnan tavalla on yhteytensä siihen, millaisissa diskursseissa maahanmuuttajanaisia käsitellään. Uutisgenre, jonka kerronta on tietävää ja läpinäkyvää, aktivoi useimmiten toiseuttavia diskursseja kummallakin toiseuden akselilla. Henkilöhaastattelun genre, jonka kerronta voi olla uutiskerrontaa tunnistautuvampaa ja riippuvaisempaa, yhdistyy vähemmän toiseuttaviin diskursseihin sekä sukupuolen että etnisyyden akseleilla.
Näyttää siltä, että journalististen genrejen rajojen sekoittaminen ja tunnistautuvan sekä riippuvaisen kerrontatyylin käyttäminen antaisivat maahanmuuttajanaisille nykyistä enemmän mahdollisuuksia päästä ääneen journalismin kentällä, myös ei-toiseuttavissa diskursseissa.
Asiasanat: toiseus, naiseus, etnisyys, kriittinen diskurssianalyysi, representaatio
Tutkielman metodisena kehyksenä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä. Sen sisällä sovelletaan määrällisen sisällönerittelyn ja laadullisen lingvistisen analyysin käytännön välineitä. Määrällisen sisällönerittelyn aineistona on 42 Helsingin Sanomien juttua ajalta 4.2.-30.4.2004. Laadullisessa analyysissä puolestaan tarkastellaan koko aineistosta valittua neljän jutun osa-aineistoa.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajanaiset merkityksellistetään useimmiten kaksinkertaisesti toisiksi sekä suhteessa sukupuoleensa että etnisyyteensä. Sukupuolen akselilla naisia ei kuitenkaan välttämättä merkityksellistetä toisiksi suhteessa mieheyteen vaan myös suomalaiseen naiseuden normiin. Etnisyyden akselilla maahanmuuttajanaiset merkityksellistetään useimmiten toisiksi suhteessa etniseen valtaväestöön. Sukupuolinen ja etninen toiseus voivat siis olla sisäkkäisiä siten, että sukupuolisen toiseuden normi liukuu etnisen toiseuden mukaan.
Lisäksi tutkimuksen tuloksena on, että journalistisella genrellä ja erityisesti genren kerronnan tavalla on yhteytensä siihen, millaisissa diskursseissa maahanmuuttajanaisia käsitellään. Uutisgenre, jonka kerronta on tietävää ja läpinäkyvää, aktivoi useimmiten toiseuttavia diskursseja kummallakin toiseuden akselilla. Henkilöhaastattelun genre, jonka kerronta voi olla uutiskerrontaa tunnistautuvampaa ja riippuvaisempaa, yhdistyy vähemmän toiseuttaviin diskursseihin sekä sukupuolen että etnisyyden akseleilla.
Näyttää siltä, että journalististen genrejen rajojen sekoittaminen ja tunnistautuvan sekä riippuvaisen kerrontatyylin käyttäminen antaisivat maahanmuuttajanaisille nykyistä enemmän mahdollisuuksia päästä ääneen journalismin kentällä, myös ei-toiseuttavissa diskursseissa.
Asiasanat: toiseus, naiseus, etnisyys, kriittinen diskurssianalyysi, representaatio