Johtamisen kehittämisalueet liukuvan työajan järjestelmää sovellettaessa
EKMAN, HENNA (2006)
EKMAN, HENNA
2006
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15779
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15779
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia johtamisen kehittämisalueita voidaan havaita liukuvan työajan järjestelmää sovellettaessa. Tutkielman päätutkimusongelman muotoilun lähtökohtana on ollut sellaisen tiedon hankkiminen, jonka avulla
organisaatiot pystyisivät soveltamaan paremmin liukuvaa työaikaa ja mahdollisesti myös muita joustavia työaikamuotoja. Tutkielman aihepiiri on rajattu yksityisen sektorin yrityksissä ns. tietotyötä tekeviin toimihenkilöihin, joiden työsuhteissa sovelletaan liukuvaa työaikaa.
Aihepiirin problematiikkaa tarkastellaan organisaation kehittämisen näkökulmasta. Kirjallisuuden avulla tutkielmassa kartoitetaan työajan ja palkkauksen historiaa; työaikakäytäntöjen muuttumista; työaikojen organisoinnin ja johtamisen taustalla vaikuttaneita tekijöitä; sekä liukuvan työajan käytännön soveltamisessa esiin nousseita hyötyja
ongelmatekijöitä.
Lisäksi tutkielman teoreettisessa osuudessa on avattu tutkielman tärkeimpiä käsitteitä kuten työaikajoustot, liukuva työaika, tietotyö ja itsejohtaminen. Teoriaosuudessa pyrkimyksenä on tutkielman aihepiiriä helpottavan kokonaiskuvan luominen.
Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka empiirinen aineisto on kerätty kahdesta yrityksestä puolistrukturoitujen teemahaastattelujen muodossa. Tutkimuksen perusjoukko
koostui kolmestatoista ylemmästä toimihenkilöstä ja kahdesta työnantajan edustajasta. Tutkimusaineiston analyysitapana käytettiin sisällönanalyysia.
Saatujen tutkimustulosten perusteella voitiin havaita, että työntekijät olivat erittäin tyytyväisiä liukuvaan työaikaan mm. omien asioiden hoitamisen helpottumisen ja liukuvan työajan tuoman vapauden takia. Vapaus ilmeni työntekijöiden työsuhteissa myös suurena
autonomiana töihin ja niiden tekemiseen liittyen. Kontrollin panopiste olikin suurimmaksi osaksi työntekijöillä itsellään, eli itsejohtajuus ilmeni yrityksissä vahvana. Tutkimusaineiston perusteella voitiin havaita, että liukuvaan työaikaan liittyviä ongelmia olivat työpäivien
venyminen ja ylityöt, epäyhtenäisistä säännöistä aiheutuvat ilmapiiriongelmat, yksilön ja yhteisön tarpeiden yhteensovittaminen sekä työ- ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen.
Liukuvaan työaikaan liittyvien ongelmia tarkastelemalla havaittiin, että liukuvan työajan käytännön soveltamisessa kaivattiin yhtenäisiä ja selkeitä pelisääntöjä, lähiesimiehen roolin ja valvonnan kehittämistä sekä molemminpuolista palautteenantoa työntekijän ja esimiehen välillä. Johtamisen kehittämistoimenpiteissä lähtökohtana voidaan havaita tarve alaisen valmiustasoon perustuvan tilannelähtöisen lähestymistavan soveltamiselle.
Tilannelähtöisyydellä tarkoitetaan alaisen työaikoihin ja niiden hallintaan liittyvän valmiuden huomioimista esimiehen alaiseen kohdistuvaa valvontaa ja muunlaisia johtamistoimenpiteitä
suunniteltaessa.
Asiasanat: Itsejohtaminen, liukuva työaika, tietotyö, työaikajoustot, työajan johtaminen
Keywords: Self management, flexible working hours, information age,
working time management
organisaatiot pystyisivät soveltamaan paremmin liukuvaa työaikaa ja mahdollisesti myös muita joustavia työaikamuotoja. Tutkielman aihepiiri on rajattu yksityisen sektorin yrityksissä ns. tietotyötä tekeviin toimihenkilöihin, joiden työsuhteissa sovelletaan liukuvaa työaikaa.
Aihepiirin problematiikkaa tarkastellaan organisaation kehittämisen näkökulmasta. Kirjallisuuden avulla tutkielmassa kartoitetaan työajan ja palkkauksen historiaa; työaikakäytäntöjen muuttumista; työaikojen organisoinnin ja johtamisen taustalla vaikuttaneita tekijöitä; sekä liukuvan työajan käytännön soveltamisessa esiin nousseita hyötyja
ongelmatekijöitä.
Lisäksi tutkielman teoreettisessa osuudessa on avattu tutkielman tärkeimpiä käsitteitä kuten työaikajoustot, liukuva työaika, tietotyö ja itsejohtaminen. Teoriaosuudessa pyrkimyksenä on tutkielman aihepiiriä helpottavan kokonaiskuvan luominen.
Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka empiirinen aineisto on kerätty kahdesta yrityksestä puolistrukturoitujen teemahaastattelujen muodossa. Tutkimuksen perusjoukko
koostui kolmestatoista ylemmästä toimihenkilöstä ja kahdesta työnantajan edustajasta. Tutkimusaineiston analyysitapana käytettiin sisällönanalyysia.
Saatujen tutkimustulosten perusteella voitiin havaita, että työntekijät olivat erittäin tyytyväisiä liukuvaan työaikaan mm. omien asioiden hoitamisen helpottumisen ja liukuvan työajan tuoman vapauden takia. Vapaus ilmeni työntekijöiden työsuhteissa myös suurena
autonomiana töihin ja niiden tekemiseen liittyen. Kontrollin panopiste olikin suurimmaksi osaksi työntekijöillä itsellään, eli itsejohtajuus ilmeni yrityksissä vahvana. Tutkimusaineiston perusteella voitiin havaita, että liukuvaan työaikaan liittyviä ongelmia olivat työpäivien
venyminen ja ylityöt, epäyhtenäisistä säännöistä aiheutuvat ilmapiiriongelmat, yksilön ja yhteisön tarpeiden yhteensovittaminen sekä työ- ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen.
Liukuvaan työaikaan liittyvien ongelmia tarkastelemalla havaittiin, että liukuvan työajan käytännön soveltamisessa kaivattiin yhtenäisiä ja selkeitä pelisääntöjä, lähiesimiehen roolin ja valvonnan kehittämistä sekä molemminpuolista palautteenantoa työntekijän ja esimiehen välillä. Johtamisen kehittämistoimenpiteissä lähtökohtana voidaan havaita tarve alaisen valmiustasoon perustuvan tilannelähtöisen lähestymistavan soveltamiselle.
Tilannelähtöisyydellä tarkoitetaan alaisen työaikoihin ja niiden hallintaan liittyvän valmiuden huomioimista esimiehen alaiseen kohdistuvaa valvontaa ja muunlaisia johtamistoimenpiteitä
suunniteltaessa.
Asiasanat: Itsejohtaminen, liukuva työaika, tietotyö, työaikajoustot, työajan johtaminen
Keywords: Self management, flexible working hours, information age,
working time management