Kuntoutujien koherenssin tunne ja coping-keinot vastuutasojärjestelmään perustuvan kuntoutuksen aikana
SAIHO, SALLA (2006)
2006
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15763
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15763
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin psykiatristen kuntoutujien koherenssin tunnetta ja coping-keinoja, sekä näissä tapahtuvia muutoksia vastuutasojärjestelmään perustuvan kuntoutusohjelman aikana. Tutkimuksessa tutkittiin myös stressin kokemista, sosiaalisen tuen riittävyyttä sekä toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia.
Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla Seinäjoen keskussairaalan osastolla T9. Tutkimukseen osallistui 32 kuntoutujaa. 23 kuntoutujaa oli pidemmällä hoitojaksolla ja 9 oli jatkohoidossa lyhyemmällä kuntoutusjaksolla. Kuntoutujista 21:llä voitiin luokitella ainakin yksi diagnooseista tai sen epäilystä DSM IV:n mukaan skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt luokkaan ja kymmenellä mielialahäiriöt -luokkaan. Ainoastaan yksi jäi luokituksen ulkopuolelle. Koherenssin tunnetta kartoitettiin SOC-13 mittarilla ja coping-keinojen arviointiin käytettiin COPE-mittaria.
Koherenssin tunne oli hoitojaksolaisilla alussa kohtalaista, kuntoutusjaksolaisilla sen ollessa oireellisesti parempaa. Tutkimustulosten mukaan hoitojaksolaisten koherenssin tunne ja toimintakyky kasvoivat hoitojakson aikana. Kuntoutusjaksolaisilla koherenssin tunteessa ei tapahtunut muutosta. Kaikista matalin koherenssin tunne oli keskeyttäneillä sekä mielialahäiriöluokassa. Näillä kummallakin ryhmällä koherenssin tunne oli selkeästi alle koherenssimittarin keskikohdan.
Coping-keinoja käytettiin stressitilanteissa monipuolisesti. Käytössä olivat niin tunne- kuin ongelmakeskeisiäkin tapoja ja samanaikaisesti aktiivisesti oli käytössä useampi keino. Muutosta coping-keinojen käytössä tapahtui hieman. Hoitojaksolaiset käyttivät lopussa oireellisesti vähemmän sopeutumista huonosti ennustavaa tunnekeskeisyyttä ja tunteiden ilmaisua. Kuntoutusjaksolaiset käyttivät lopussa merkitsevästi vähemmän psyykkistä irrottautumista, eli he välttelivät stressiä aiheuttavia asioita vähemmän eivätkä suunnanneet enää huomiotaan niin paljon muualle. Myös uskonnon käytössä tapahtui kuntoutusjaksolaisilla oireellista vähenemistä. Kaikki kuntoutujat arvioivat elämänsä kohtalaisen stressaavaksi ja stressin sietonsa kohtalaisen herkäksi, niin alussa kuin lopussakin. Suurin osa kuntoutujista arvioi sosiaalisen tukensa myös riittäväksi.
Tämän tutkimuksen mukaan kuntoutujilla tapahtui myönteistä muutosta niin sisäisessä kokemuksessa elämänhallinnan tunteen lisääntymisessä kuin myös konkreettisesti heidän toimintakyvyssään. Esiin tuli viitteitä myös positiivisesta muutoksesta huonosti sopeutumista ennustavien coping-keinojen vähenemisestä. Näin ollen voidaan ajatella, että vastuutasojärjestelmä vastaa kuntoutusohjelmille asetettuihin haasteisiin lisäämällä kuntoutujien elämän laatua sekä toimintavalmiuksia. Vastuutasojärjestelmässä on useita eri elementtejä, jotka saattavat vaikuttaa koherenssin tunteen vahvistumiseen ja huonosti sopeutumista ennustavien coping-keinojen vähenemiseen. Se johtuvatko muutokset juuri vastuutasojärjestelmästä vaatisi lisätutkimusta.
Avainsanat: psykiatrinen kuntoutus, sosiaalisen oppimisen ohjelma, vastuutasojärjestelmä, stressi, coping-keinot, koherenssin tunne
Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla Seinäjoen keskussairaalan osastolla T9. Tutkimukseen osallistui 32 kuntoutujaa. 23 kuntoutujaa oli pidemmällä hoitojaksolla ja 9 oli jatkohoidossa lyhyemmällä kuntoutusjaksolla. Kuntoutujista 21:llä voitiin luokitella ainakin yksi diagnooseista tai sen epäilystä DSM IV:n mukaan skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt luokkaan ja kymmenellä mielialahäiriöt -luokkaan. Ainoastaan yksi jäi luokituksen ulkopuolelle. Koherenssin tunnetta kartoitettiin SOC-13 mittarilla ja coping-keinojen arviointiin käytettiin COPE-mittaria.
Koherenssin tunne oli hoitojaksolaisilla alussa kohtalaista, kuntoutusjaksolaisilla sen ollessa oireellisesti parempaa. Tutkimustulosten mukaan hoitojaksolaisten koherenssin tunne ja toimintakyky kasvoivat hoitojakson aikana. Kuntoutusjaksolaisilla koherenssin tunteessa ei tapahtunut muutosta. Kaikista matalin koherenssin tunne oli keskeyttäneillä sekä mielialahäiriöluokassa. Näillä kummallakin ryhmällä koherenssin tunne oli selkeästi alle koherenssimittarin keskikohdan.
Coping-keinoja käytettiin stressitilanteissa monipuolisesti. Käytössä olivat niin tunne- kuin ongelmakeskeisiäkin tapoja ja samanaikaisesti aktiivisesti oli käytössä useampi keino. Muutosta coping-keinojen käytössä tapahtui hieman. Hoitojaksolaiset käyttivät lopussa oireellisesti vähemmän sopeutumista huonosti ennustavaa tunnekeskeisyyttä ja tunteiden ilmaisua. Kuntoutusjaksolaiset käyttivät lopussa merkitsevästi vähemmän psyykkistä irrottautumista, eli he välttelivät stressiä aiheuttavia asioita vähemmän eivätkä suunnanneet enää huomiotaan niin paljon muualle. Myös uskonnon käytössä tapahtui kuntoutusjaksolaisilla oireellista vähenemistä. Kaikki kuntoutujat arvioivat elämänsä kohtalaisen stressaavaksi ja stressin sietonsa kohtalaisen herkäksi, niin alussa kuin lopussakin. Suurin osa kuntoutujista arvioi sosiaalisen tukensa myös riittäväksi.
Tämän tutkimuksen mukaan kuntoutujilla tapahtui myönteistä muutosta niin sisäisessä kokemuksessa elämänhallinnan tunteen lisääntymisessä kuin myös konkreettisesti heidän toimintakyvyssään. Esiin tuli viitteitä myös positiivisesta muutoksesta huonosti sopeutumista ennustavien coping-keinojen vähenemisestä. Näin ollen voidaan ajatella, että vastuutasojärjestelmä vastaa kuntoutusohjelmille asetettuihin haasteisiin lisäämällä kuntoutujien elämän laatua sekä toimintavalmiuksia. Vastuutasojärjestelmässä on useita eri elementtejä, jotka saattavat vaikuttaa koherenssin tunteen vahvistumiseen ja huonosti sopeutumista ennustavien coping-keinojen vähenemiseen. Se johtuvatko muutokset juuri vastuutasojärjestelmästä vaatisi lisätutkimusta.
Avainsanat: psykiatrinen kuntoutus, sosiaalisen oppimisen ohjelma, vastuutasojärjestelmä, stressi, coping-keinot, koherenssin tunne