Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishanke 2003-2005 - Kuntoutujien kokemuksia liikunnasta ja liikuntaryhmistä
RUUSKANEN, EIJA-INKERI (2006)
RUUSKANEN, EIJA-INKERI
2006
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15762
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15762
Tiivistelmä
Tutkimus tehtiin osana Suomen Mielenterveysseuran toteuttamaa Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishanketta 2003-2005, jossa oli mukana 11 kuntaa eri puolelta Suomea. Hankkeen ydintavoitteena oli mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnan lisääminen kokeilukunnissa. Osuuteni hankkeessa oli selvittää mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmien ohjaajien sekä ryhmiin osallistuvien mielenterveyskuntoutujien kokemuksia liikuntaryhmistä ja hankkeesta. Pro gradu tutkimuksessani ohjaajien kokemuksia on käsitelty vähemmän ja keskityn pääasiassa tarkastelemaan liikunnan vaikutuksia kuntoutujiin sekä heidän kokemuksiaan liikunnasta ja liikuntaryhmistä.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmien ohjaajia ja ryhmiin osallistuneita kuntoutujia. Ohjaajista haastatteluun osallistuivat hankkeen aikana liikuntaryhmiä ohjanneet ja heitä oli yhteensä 30 (naisia 20, miehiä 10). Ohjaajien haastattelut tehtiin pääasiassa puhelimitse. Kuntoutujat valittiin haastatteluun satunnaisotannalla kunkin kunnan liikuntaryhmistä. Kuntoutujia osallistui haastatteluun 1-4 kustakin kunnasta, yhteensä 32 (naisia 10, miehiä 22). Kuntoutujien haastattelut tehtiin paikan päällä kussakin kunnassa, yleisimmin joko liikuntaryhmän kokoontumiskerran yhteydessä tai kuntoutujien asuntolassa tai päiväkeskuksessa. Haastattelut sisälsivät pääasiassa avoimia kysymyksiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan kuntoutujilla oli odotetusti positiivisia ajatuksia liikunnasta ja myös heidän kokemuksensa liikunnasta olivat pääosin myönteisiä. Myönteiset kokemukset liittyivät sekä Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishankkeen liikuntaryhmiin että liikuntaryhmien ulkopuolella harrastettuun liikuntaan. Liikunnalla oli sekä fyysisiä että psyykkisiä myönteisiä vaikutuksia kuntoutujiin ja he kokivat liikunnan harrastamisen tukevan heitä myös muilla elämänalueilla. Liikuntaryhmien ohjaajien ja kuntoutujien kokemuksien vertailu osoitti, että ohjaajien ja kuntoutujien kokemukset kuntoutujista liikunnan harrastajina, ryhmissä harrastetusta liikunnasta sekä liikunnan vaikutuksista kuntoutujiin vastasivat toisiaan. Ohjaajilla oli siis hyvin realistinen käsitys kuntoutujista liikunnan harrastajina, mikä on tärkeää mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnan kehittämisen kannalta.
Ojasen liikunnan vaikutuksia kuvaava malli, jonka mukaan liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin viiden ehdon (liikuntavajaus ja hyvinvointivajaus, myönteinen odotus, omaehtoisuus, panostus, mielihyvä) täyttyessä, näyttäisi pääpiirteissään toteutuvan tutkimukseen osallistuneilla mielenterveyskuntoutujilla. Mallin odotusten mukaisesti niillä kuntoutujilla, joilla kokemukset liikunnasta olivat myönteisempiä, mallin ehdot täyttyivät paremmin kuin niillä, joilla oli enemmän negatiivisia kokemuksia liikunnasta.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmät ovat toimineet tärkeänä osana kuntoutustyötä ja tukeneet kuntoutujien psyykkistä hyvinvointia. Mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnan kehittämistä olisikin hyödyllistä laajentaa myös muihin kuntiin Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishankkeessa mukana olleiden kuntien lisäksi.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmien ohjaajia ja ryhmiin osallistuneita kuntoutujia. Ohjaajista haastatteluun osallistuivat hankkeen aikana liikuntaryhmiä ohjanneet ja heitä oli yhteensä 30 (naisia 20, miehiä 10). Ohjaajien haastattelut tehtiin pääasiassa puhelimitse. Kuntoutujat valittiin haastatteluun satunnaisotannalla kunkin kunnan liikuntaryhmistä. Kuntoutujia osallistui haastatteluun 1-4 kustakin kunnasta, yhteensä 32 (naisia 10, miehiä 22). Kuntoutujien haastattelut tehtiin paikan päällä kussakin kunnassa, yleisimmin joko liikuntaryhmän kokoontumiskerran yhteydessä tai kuntoutujien asuntolassa tai päiväkeskuksessa. Haastattelut sisälsivät pääasiassa avoimia kysymyksiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan kuntoutujilla oli odotetusti positiivisia ajatuksia liikunnasta ja myös heidän kokemuksensa liikunnasta olivat pääosin myönteisiä. Myönteiset kokemukset liittyivät sekä Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishankkeen liikuntaryhmiin että liikuntaryhmien ulkopuolella harrastettuun liikuntaan. Liikunnalla oli sekä fyysisiä että psyykkisiä myönteisiä vaikutuksia kuntoutujiin ja he kokivat liikunnan harrastamisen tukevan heitä myös muilla elämänalueilla. Liikuntaryhmien ohjaajien ja kuntoutujien kokemuksien vertailu osoitti, että ohjaajien ja kuntoutujien kokemukset kuntoutujista liikunnan harrastajina, ryhmissä harrastetusta liikunnasta sekä liikunnan vaikutuksista kuntoutujiin vastasivat toisiaan. Ohjaajilla oli siis hyvin realistinen käsitys kuntoutujista liikunnan harrastajina, mikä on tärkeää mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnan kehittämisen kannalta.
Ojasen liikunnan vaikutuksia kuvaava malli, jonka mukaan liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin viiden ehdon (liikuntavajaus ja hyvinvointivajaus, myönteinen odotus, omaehtoisuus, panostus, mielihyvä) täyttyessä, näyttäisi pääpiirteissään toteutuvan tutkimukseen osallistuneilla mielenterveyskuntoutujilla. Mallin odotusten mukaisesti niillä kuntoutujilla, joilla kokemukset liikunnasta olivat myönteisempiä, mallin ehdot täyttyivät paremmin kuin niillä, joilla oli enemmän negatiivisia kokemuksia liikunnasta.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmät ovat toimineet tärkeänä osana kuntoutustyötä ja tukeneet kuntoutujien psyykkistä hyvinvointia. Mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnan kehittämistä olisikin hyödyllistä laajentaa myös muihin kuntiin Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishankkeessa mukana olleiden kuntien lisäksi.