Beskrivning av kön i personintervjuerna i Femina och Veckans affärer
PULKKINEN, TERHI (2006)
PULKKINEN, TERHI
2006
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15758
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15758
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää kirjoitetaanko henkilöhaastatteluissa naisista ja miehistä eri tavalla. Tutkimusaineistoni koostuu yhteensä kahdeksasta haastattelusta, neljän naisen ja neljän miehen haastattelusta muotilehti Feminassa ja talouslehti Veckans affärerissä. Käsittelen tutkielmassani kielenkäytön seksismiä se tarkoittaa sellaisia käytäntöjä, jotka kohtelevat eri sukupuolia eri tavoin. Selvitän myös miten sukupuolineutraalia ruotsin kieli on ja miten toimittajan sukupuoli vaikuttaa kirjoittamiseen.
Kriittiseen tekstilingvistiikkaan pohjautuva tekstianalyysi jakautuu kolmeen eri osaan: Tarkastelen kuinka haastattelujen päähenkilöt nimetään eli millaisilla henkilönimikkeillä tai muilla substantiiveilla sekä eri nimimuodoilla (mm. etu- ja/tai sukunimi) henkilöihin viitataan. Adjektiiveista tutkin ovatko henkilöä kuvailevat adjektiivit kontekstissa positiivisesti vai negatiivisesti arvottavia vai neutraaleja sanoja. Adjektiivit on jaettu myös semanttisiin kenttiin merkityksensä mukaan. Jaottelun avulla saadaan selville kuvaavatko adjektiivit haastateltuja perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti. Lisäksi analysoin haastattelujen verbit, ja niiden perusteella määrittelen millaisia semanttisia rooleja haastatellut naiset ja miehet saavat. Tarkoitukseni on tutkia esitetäänkö mies naista useammin aktiivisessa roolissa.
Haastattelut on kirjoitettu pääasiassa sukupuolineutraalilla kielellä, ja naisiin viitataan hyvin asiallisesti. Miehistä käytetään joitakin sellaisia ilmauksia, joiden naista tarkoittavia vastineita ei käytettäisi naisista henkilöhaastattelussa, esimerkiksi sanoja playboy ja farbror (playboy ja setä). Miehistä kirjoitetaan haastetteluissa värikkäämmin kuin naisista. Nimimuotoja on käytetty Feminassa eri tavalla eri sukupuolista: naisiin viitataan pääasiassa etunimellä, kun taas miehistä käytetyt nimimuodot sisältävät useimmiten myös sukunimen. Haastateltuja on kuvattu lähes aina positiivisilla ja neutraaleilla adjektiiveilla. Jokaista haastateltua miestä, mutta ei yhtään naista, kuvataan adjektiiveilla målmedveten ja/tai djärv (määrätietoinen ja rohkea). Naisille tyypillisiä adjektiiveja, joita tuskin käytettäisiin miehistä ainakaan henkilöhaastattelussa, ovat mm. trådsmal ja utstrålande (langanlaiha ja säteilevä). Aktiivisten ja passiivisten semanttisten roolien jakautumisessa on joitakin eroja, mutta ne eivät johdu haasteteltavan sukupuolesta. Molemmissa lehdissä on sekä aktiivisina että melko passiivisina kuvattuja naisia ja miehiä. Toimittajan sukupuolella ei näytä olevan merkitystä henkilökuvauksiin. Talouslehti Veckans affärer on hyvin miehinen lehti, jossa naiset jäävät näkymättömiin, sillä viikon henkilökuvassa haastatellaan vain hyvin harvoin naisia.
Avainsanat: språk och kön, könsneutralt språk, personintervju, personbeteckningar, värdeord, personbeskrivande adjektiv, deltagarroller, kvinnlig journalistik
Kriittiseen tekstilingvistiikkaan pohjautuva tekstianalyysi jakautuu kolmeen eri osaan: Tarkastelen kuinka haastattelujen päähenkilöt nimetään eli millaisilla henkilönimikkeillä tai muilla substantiiveilla sekä eri nimimuodoilla (mm. etu- ja/tai sukunimi) henkilöihin viitataan. Adjektiiveista tutkin ovatko henkilöä kuvailevat adjektiivit kontekstissa positiivisesti vai negatiivisesti arvottavia vai neutraaleja sanoja. Adjektiivit on jaettu myös semanttisiin kenttiin merkityksensä mukaan. Jaottelun avulla saadaan selville kuvaavatko adjektiivit haastateltuja perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti. Lisäksi analysoin haastattelujen verbit, ja niiden perusteella määrittelen millaisia semanttisia rooleja haastatellut naiset ja miehet saavat. Tarkoitukseni on tutkia esitetäänkö mies naista useammin aktiivisessa roolissa.
Haastattelut on kirjoitettu pääasiassa sukupuolineutraalilla kielellä, ja naisiin viitataan hyvin asiallisesti. Miehistä käytetään joitakin sellaisia ilmauksia, joiden naista tarkoittavia vastineita ei käytettäisi naisista henkilöhaastattelussa, esimerkiksi sanoja playboy ja farbror (playboy ja setä). Miehistä kirjoitetaan haastetteluissa värikkäämmin kuin naisista. Nimimuotoja on käytetty Feminassa eri tavalla eri sukupuolista: naisiin viitataan pääasiassa etunimellä, kun taas miehistä käytetyt nimimuodot sisältävät useimmiten myös sukunimen. Haastateltuja on kuvattu lähes aina positiivisilla ja neutraaleilla adjektiiveilla. Jokaista haastateltua miestä, mutta ei yhtään naista, kuvataan adjektiiveilla målmedveten ja/tai djärv (määrätietoinen ja rohkea). Naisille tyypillisiä adjektiiveja, joita tuskin käytettäisiin miehistä ainakaan henkilöhaastattelussa, ovat mm. trådsmal ja utstrålande (langanlaiha ja säteilevä). Aktiivisten ja passiivisten semanttisten roolien jakautumisessa on joitakin eroja, mutta ne eivät johdu haasteteltavan sukupuolesta. Molemmissa lehdissä on sekä aktiivisina että melko passiivisina kuvattuja naisia ja miehiä. Toimittajan sukupuolella ei näytä olevan merkitystä henkilökuvauksiin. Talouslehti Veckans affärer on hyvin miehinen lehti, jossa naiset jäävät näkymättömiin, sillä viikon henkilökuvassa haastatellaan vain hyvin harvoin naisia.
Avainsanat: språk och kön, könsneutralt språk, personintervju, personbeteckningar, värdeord, personbeskrivande adjektiv, deltagarroller, kvinnlig journalistik