Kuvan tekijät - Kuvajournalistiset käytännöt ja työprosessi sanomalehti Pohjalaisessa
MÄENPÄÄ, JENNI (2006)
MÄENPÄÄ, JENNI
2006
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15754
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15754
Tiivistelmä
Kuvajournalismin asema länsimaisessa journalismissa on kautta historian ollut tekstille alisteinen. Se joutui pitkään tyytymään osaansa lehtien viihteellisen aineiston kuvittajana. Vielä nykyäänkin historia vaikuttaa lehtikuvaajien työhön, vaikka kuvajournalismi vakiinnutti asemansa viestimissä jo 1930-luvulla.
Nykyinen digitaalitekniikka on vaikuttanut kuvajournalistiseen työhön monella tapaa. Valokuvaamisesta on tullut tietyssä mielessä teknisesti helpompaa kuin ennen, mikä on johtanut kuvajournalistien ammatti-identiteetin muokkautumiseen. Vaikka ammattikuvaajien työtä arvostetaan lehdissä nykyisin aiempaa enemmän, kuvajournalismin historia toistaa itseään, ja ammattilaisten on jälleen pystyttävä perustelemaan tarpeellisuutensa tiedotusvälineissä. Suuntauksena on, että kuvia ottavat aiempaa enemmän freelancerit ja myös kirjoittavat toimittajat. Vakituisia ammattikuvaajia palkataan entistä vähemmän. Digitaalisuus on nostanut uudelleen keskusteluun ikuisuusaiheen valokuvan totuudellisuudesta. Kuvankäsittelyn ja kuvamanipuloinnin helpottuminen uuden tekniikan ansiosta on vahvistanut kuvaajien roolia eräänlaisina journalistisen uskottavuuden ja totuuden takaajina. Tämä näkyy kuvajournalistien kiivaissa puheenvuoroissa objektiivisen ja autenttisen kuvajournalismin puolesta.
Pro gradussani hahmottelen kuvajournalistista työprosessia erityisesti kuvaajan näkökulmasta. Tutkimusperinteessä työni sijoittuu visuaalisen kulttuurin tuotannontutkimuksen mikrotasolle, sillä kuvailen työprosessia yhden tapausesimerkin kautta. Tutkimuksen aineisto on kerätty Vaasassa ilmestyvässä maakuntalehti Pohjalaisessa keväällä ja syksyllä 2005. Aineisto koostuu neljästä ryhmissä toteutetusta teemahaastattelusta, joihin osallistui lehden päälliköitä, kuvaajia ja toimittajia.
Aineiston analyysi on yhdistelmä teemoittelua ja teoreettista lähesty-mistapaa.
Haastatteluaineistossa korostuneen totuudellisuuden diskurssin myötä kiinnostukseni suuntautui Foucault’n teoriaan vallasta. Vallan käsitteen avulla tarkastelen, miten ammattilaiset määrittelevät kuvajournalismia, ja miten heidän subjektiutensa rakentuu kuvajournalistisessa työprosessissa. Tässä yhteydessä ymmärrettynä valta muodostaa reunaehtoja sille, mitä asioita kuvajournalistit kokevat työssään mahdollisiksi. Vallan läsnäolo näkyy esimerkiksi silloin, kun ammattilaiset määrittelevät hyväksi kuvajournalismiksi totuudellisen ja informatiivisen kuvan. Kun kuvajournalistit perustelevat työnsä lopputuloksia kiireellä, voidaan puhua talouteen kytkeytyneistä valtasuhteista, jotka liittyvät median rooliin voittoa tuottavana liiketoimintana.
Asiasanat: kuvajournalismi, lehtikuvaajat, toimitustyö, sanomalehdet, visuaalinen viestintä, tiedotustutkimus, valta
Nykyinen digitaalitekniikka on vaikuttanut kuvajournalistiseen työhön monella tapaa. Valokuvaamisesta on tullut tietyssä mielessä teknisesti helpompaa kuin ennen, mikä on johtanut kuvajournalistien ammatti-identiteetin muokkautumiseen. Vaikka ammattikuvaajien työtä arvostetaan lehdissä nykyisin aiempaa enemmän, kuvajournalismin historia toistaa itseään, ja ammattilaisten on jälleen pystyttävä perustelemaan tarpeellisuutensa tiedotusvälineissä. Suuntauksena on, että kuvia ottavat aiempaa enemmän freelancerit ja myös kirjoittavat toimittajat. Vakituisia ammattikuvaajia palkataan entistä vähemmän. Digitaalisuus on nostanut uudelleen keskusteluun ikuisuusaiheen valokuvan totuudellisuudesta. Kuvankäsittelyn ja kuvamanipuloinnin helpottuminen uuden tekniikan ansiosta on vahvistanut kuvaajien roolia eräänlaisina journalistisen uskottavuuden ja totuuden takaajina. Tämä näkyy kuvajournalistien kiivaissa puheenvuoroissa objektiivisen ja autenttisen kuvajournalismin puolesta.
Pro gradussani hahmottelen kuvajournalistista työprosessia erityisesti kuvaajan näkökulmasta. Tutkimusperinteessä työni sijoittuu visuaalisen kulttuurin tuotannontutkimuksen mikrotasolle, sillä kuvailen työprosessia yhden tapausesimerkin kautta. Tutkimuksen aineisto on kerätty Vaasassa ilmestyvässä maakuntalehti Pohjalaisessa keväällä ja syksyllä 2005. Aineisto koostuu neljästä ryhmissä toteutetusta teemahaastattelusta, joihin osallistui lehden päälliköitä, kuvaajia ja toimittajia.
Aineiston analyysi on yhdistelmä teemoittelua ja teoreettista lähesty-mistapaa.
Haastatteluaineistossa korostuneen totuudellisuuden diskurssin myötä kiinnostukseni suuntautui Foucault’n teoriaan vallasta. Vallan käsitteen avulla tarkastelen, miten ammattilaiset määrittelevät kuvajournalismia, ja miten heidän subjektiutensa rakentuu kuvajournalistisessa työprosessissa. Tässä yhteydessä ymmärrettynä valta muodostaa reunaehtoja sille, mitä asioita kuvajournalistit kokevat työssään mahdollisiksi. Vallan läsnäolo näkyy esimerkiksi silloin, kun ammattilaiset määrittelevät hyväksi kuvajournalismiksi totuudellisen ja informatiivisen kuvan. Kun kuvajournalistit perustelevat työnsä lopputuloksia kiireellä, voidaan puhua talouteen kytkeytyneistä valtasuhteista, jotka liittyvät median rooliin voittoa tuottavana liiketoimintana.
Asiasanat: kuvajournalismi, lehtikuvaajat, toimitustyö, sanomalehdet, visuaalinen viestintä, tiedotustutkimus, valta