Psykologinen taloustiede vastauksena osakemarkkinoiden riskipreemio-ongelmaan
KOIVISTO, LAURA (2006)
2006
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15737
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15737
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitetään psykologisen taloustieteen, erityisesti likinäköisen tappion karttamisen teorian pätevyyttä osakemarkkinoiden riskipreemio-ongelman selityksenä. Rahoitusteorian perusta on yli 30 vuotta ollut Eugene Faman (1970) kehittämä tehokkaiden markkinoiden hypoteesi. 1990-luvulla markkinoiden tehokkuus ja sijoittajien rationaalisuus on asetettu kyseenalaiseksi yhä useammin. Psykologinen rahoitus kehittää ja tutkii teorioita, joissa otetaan huomioon ihmisten epärationaalisuus. Schlomo Benartzin ja Richard Thalerin (1995) kehittämä likinäköisen tappion karttamisen teoria on ensimmäinen osakemarkkinoiden riskipreemio-ongelmaa selittävä psykologiseen taloustieteeseen perustuva teoria. Likinäköisen tappion karttamisen (myopic loss aversion) teoria perustuu nimensä mukaan psykologian käsitteisiin tappion karttamisesta ja lyhytnäköisestä käyttäytymisestä.
Tutkielman alussa perehdytään teoreettisesti riskipreemio-ongelmaan perinteisen rahoitusteorian näkökulmasta. Tämän jälkeen esitellään psykologisen rahoituksen vastaukset ongelmaan. Likinäköisen tappion karttamisen teoria on näistä tutkituin ja siihen syvennytään tässäkin tutkielmassa eniten. Lopuksi likinäköisen tappion karttamisen teorian pätevyyttä testataan kokeellisesti. Kokeessa teoriaa sovelletaan Suomen osakemarkkinoiden aineistoon.
Perinteiseen rahoitusteoriaan perustuvat mallit eivät kykene selittämään riskipreemio anomaliaa. Psykologiseen rahoitukseen perustuvia päteviä ratkaisuja on syntynyt useita. Likinäköisen tappion karttamisen teoria on tutkielmassa esitettyjen tulosten perusteella näistä vahvin malli. Teoria ei sellaisenaan sovi selittämään Suomen osakemarkkinoiden riskipreemiota, mutta pienellä parametrin arvon muutoksella tulos muuttuu uskottavaksi. Tutkielman perusteella psykologiseen rahoitukseen perustuva teoria on todennäköisimmin oikea vastaus osakemarkkinoiden riskipreemio-ongelmaan.
Asiasanat: psykologinen taloustiede, likinäköisen tappion karttamisen teoria, riskipreemio-ongelma
Tutkielman alussa perehdytään teoreettisesti riskipreemio-ongelmaan perinteisen rahoitusteorian näkökulmasta. Tämän jälkeen esitellään psykologisen rahoituksen vastaukset ongelmaan. Likinäköisen tappion karttamisen teoria on näistä tutkituin ja siihen syvennytään tässäkin tutkielmassa eniten. Lopuksi likinäköisen tappion karttamisen teorian pätevyyttä testataan kokeellisesti. Kokeessa teoriaa sovelletaan Suomen osakemarkkinoiden aineistoon.
Perinteiseen rahoitusteoriaan perustuvat mallit eivät kykene selittämään riskipreemio anomaliaa. Psykologiseen rahoitukseen perustuvia päteviä ratkaisuja on syntynyt useita. Likinäköisen tappion karttamisen teoria on tutkielmassa esitettyjen tulosten perusteella näistä vahvin malli. Teoria ei sellaisenaan sovi selittämään Suomen osakemarkkinoiden riskipreemiota, mutta pienellä parametrin arvon muutoksella tulos muuttuu uskottavaksi. Tutkielman perusteella psykologiseen rahoitukseen perustuva teoria on todennäköisimmin oikea vastaus osakemarkkinoiden riskipreemio-ongelmaan.
Asiasanat: psykologinen taloustiede, likinäköisen tappion karttamisen teoria, riskipreemio-ongelma