Allograftiluun prosessointi kudospankkituotteeksi

Abstract

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet: Optimaalista allograftiluun sterilointimenetelmää ei vielä ole, joten käytössä olevat sovellukset ovat kompromisseja luun turvallisuuden ja mekaanisten ominaisuuksien välillä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää optimaalinen puhdistusmenetelmä, joka puhdistaa allograftiluun tehokkaasti. Lisäksi tutkittiin eri puhdistusmenetelmien, peretikkahappoetanolisteriloinnin ja kylmäkuivauksen yhteisvaikutuksia luun mekaanisiin ominaisuuksiin.

Menetelmät: Tutkittavissa pesumenetelmissä luunäytteitä prosessoitiin ultraäänihauteella vetyperoksidin, etanolin ja tislatun veden kanssa eripituisten inkubointien ajan.

Puhdistusmenetelmät yhdistettiin peretikkahappoetanolisterilointiin, ja eri inkubointiaikojen vaikutusta prosessointimenetelmien tehokkuuteen puhdistaa luu rasvakudoksesta tutkittiin määrittämällä jäännösrasvaprosentti ultraääniuuton avulla. Kemiallisten käsittelyjen jälkeen osa näytteistä kuivattiin alle 6 % jäännöskosteuspitoisuuteen ja osa täysin kuivaksi. Eri prosessointimenetelmien ja jäännöskosteusprosenttien vaikutuksia luun mekaanisiin ominaisuuksiin tutkittiin tekemällä kortikaaliluunäytteille kolmipistetaivutustestaus ja hohkaluunäytteille puristustestaus.

Tutkimustulokset: Lyhyimmän prosessointimenetelmän B todettiin olevan yhtä teho-kas puhdistusmenetelmä kuin kahden muun tutkitun menetelmän (D, E). Sekä kortikaaliluu että hohkaluunäytteiden kylmäkuivaus täysin kuivaksi heikensi tutkittuja mekaanisia ominaisuuksia merkittävästi, verrattuna prosessoimattomiin kontrolleihin. Kaikki kolme prosessointimenetelmää heikensivät hieman mutta kuitenkin merkittävästi kortikaaliluun kimmomodulin arvoja. Kortikaaliluun taivutuslujuuteen menetelmillä ei ollut merkittävää vaikutusta, mutta näytteiden absorboima energia parani prosessoinnin myötä hieman. Menetelmillä ei ollut vaikutusta hohkaluun puristuslujuuteen, mutta näyttei-den absorboitu energia heikkeni merkittävästi kolmessa näyte-erässä neljästä. Eri menetelmien vaikutuksilla kortikaali- ja hohkaluun mekaanisiin ominaisuuksiin ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa.

Johtopäätökset: Kemiallisten pesujen inkubointiaikojen lyhentämisellä ei todettu olevan vaikutuksia puhdistusmenetelmän tehokkuuteen poistaa hohka- ja kortikaaliluusta rasvaa. Puhdistusmenetelmillä B, D ja E yhdistettynä peretikkahappoetanolikäsittelyyn oli vaikutuksia sekä hohkaluun että kortikaaliluun kuormankanto-ominaisuuksiin. Vaikutusten merkitystä kliinisesti on kuitenkin vaikea arvioida ilman in vivo jatkotutkimuksia.

ASIASANAT: Allograftiluu, kemiallinen prosessointi, peretikkahappoetanolisterilointi, luun mekaaniset ominaisuudet