Yleisurheilijan nimeäminen ja luonnehtiminen lehtiteksteissä

Abstract

Tutkielma on semanttinen analyysi sanomalehtiteksteissä esiintyvistä yleisurheilijaan viittaavista ilmauksista. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti yleisurheilijaan viittaavat henkilönimitykset ja niihin liittyvät määritekonstruktiot sekä yleisurheilijan luonnehtimisessa käytetyt retoriset keinot. Yleisurheilijaa määrittelevien lekseemien ja ilmausten analysoinnissa sovelletaan semanttisen kenttäteorian ja komponenttianalyysin perusperiaatteita. Yleisurheilijaan viittaavat ilmaukset on jaoteltu yhteisten merkityspiirteidensä perusteella semanttisiin kenttiin, joiden sisällä lekseemien ja ilmausten merkityksiä analysoidaan pääosin kvalitatiivisesti. Paikoin kvalitatiivisia havaintoja tuetaan myös kvantitatiivisella tutkimusotteella. Merkitysten analysoinnissa hyödynnetään myös pragmatiikan ja kriittisen lingvistiikan näkemyksiä.

Tutkielmassa tarkastellaan vuoden 1952 Helsingin olympialaisten ajan sanomalehtitekstejä. Aineisto on kerätty Helsingin Sanomista ajalta 2.7.­4.8.1952: huomioon on otettu se ajanjakso, jolloin Helsingin Sanomissa kirjoitettiin olympialaisiin liittyvistä tapahtumista. Lehden urheilusivuilta on poimittu kaikki ne esimerkit, joissa jollain tavalla nimetään tai luonnehditaan yleisurheilijaa. Tutkimusaineiston synkronisessa analyysissa on käytetty nykykielenkäyttäjän kompetenssia, mutta myös pyritty huomioimaan aineiston ikä ja ajatus siitä, että kieli ilmentää aikaansa ja sanojen merkitykset voivat muuttua aikojen kuluessa.

Aineiston analyysi jakautuu kolmeen osaan: yleisurheilijaa identifioivien erisnimivarianttien, yleisurheilijaa luonnehtivien ilmausten sekä urheilutekstien retoristen elementtien tarkasteluun. Yleisurheilijaan viittaavia propreja on aineistossani yhteensä 1219. Nämä jakautuvat kahdeksaan erilaiseen erisnimivarianttien kategoriaan, joista naisurheilijoihin viitattaessa käytetään yleisimmin etu- ja sukunimen yhdistelmää ja toiseksi eniten pelkkää etunimiviittausta, kun puolestaan miesurheilijoita nimetään yleisimmin pelkällä sukunimellä ja toiseksi eniten etu- ja sukunimen yhdistelmällä.

Yleisurheilijaan viittaavat lekseemit ja ilmaukset on jaoteltu yhteisten merkityspiirteidensä perusteella seuraavanlaisiin semanttisiin kenttiin: sukupuolen määrittävät ilmaukset, yleisurheilijan kansallisuutta, rotua ja syntyperää luonnehtivat ilmaukset, urheilulajia, -meriittejä ja menestymismahdollisuuksia ilmentävät määritteet, ulkoista olemusta ja ikää määrittävät ilmaukset sekä urheilijan luonteeseen ja siviilielämään viittaavat määritteet.

Aineistossani esiintyvistä retorisista keinoista huomionarvoisia ovat yleisurheilijaa kuvaavat metaforat, jotka jakautuvat lähdealueidensa mukaan sota- ja taistelutermeihin, koneisiin ja luontoon liittyviin metaforiin. Useimmilla metaforilla kiinnitetään huomiota urheilijan valtavaan suorituskykyyn ja nopeuteen. Aineistossani toistuu myös demonstratiivipronominein tuotettu puhekuvio, jonka avulla toimittaja kiinnittää lukijan huomion tiettyihin urheilijayksilöihin ja rakentaa näin urheilua seuraavan yhteisön, jolla on yhteistä tietoa urheilijayksilöistä.

Asiasanat: semantiikka, yleisurheilija, nimeäminen, määritteet, sanomalehtiteksti