Tiimiytyksen mahdollisuudet ja kasvukivut : Tiimiytyksen toteutus kahdessa aikuiskoulutuskeskuksessa

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee organisaatioiden tiimiyttämistä, tiimiytymisen prosessimaista luonnetta ja tiimimäisen organisaation johtamisen erityispiirteitä. Työn tarkoituksena on auttaa näkemään tiimiytymisprosessin kulkuun vaikuttaneita, niin edistäviä kuin estäviäkin tekijöitä ja siten lisätä ymmärrystä tiimiytymisestä, sen prosessimaisuudesta ja esimiestyön vaikutuksesta prosessin kulkuun.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahden ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen; Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen ja Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskuksen tiimiytymisprosessien etenemistä. Tarkastelussa kuvataan molempien aikuiskoulutuskeskusten tiimiytymisprosesseja ja kokemuksia kartoitetaan tiimien ja henkilöstön näkökulmasta käsin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tutkimuskohteissa eri tavoin käynnistetyt tiimiytysprosessit etenivät ja tarkastella johdon toiminnan merkitystä tiimiytymiselle.

Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja lähestymistavaltaan se on fenomenologishermeneuttinen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 15 henkilöä, jotka kaikki olivat olleet työssä omassa organisaatiossaan koko tiimiymisprosessin ajan ja olivat haastatteluhetkellä edelleen. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysimenetelmällä. Haastattelut litteroitiin sanatarkasti ja aineisto teemoiteltiin tutkimustehtävän mukaisesti neljään teemaan: 1) yhteisen ymmärryksen syntyminen, 2) tiimiytymistä edistäneet tekijät, 3) tiimiytymisen esteet/hidasteet, 4) johtamistavan merkitys tiimiytymiselle. Tavoitteena oli löytää aineiston pohjalta vastauksia tutkimuskohteina olleiden oppilaitosten tiimiytysprosessin aikaisiin ilmiöihin.

Haastatteluista tuli ilmi, että tiimiytymisprosessin käynnistämistavalla ja sen yhteydessä syntyvällä ymmärryksellä on merkitystä tiimiytymisprosessissa mukana olevien työntekijöiden motivaatiolle ja sitoutumiselle. Pelkällä johdon määräyksellä toteutettava tiimiytymisprosessin käynnistäminen hidastaa prosessin etenemistä ja pahimmassa tapauksessa voi jopa estää aidon tiimitoiminnan käynnistymisen ja kehittymisen. Henkilöstön osallistaminen; yhteinen suunnittelu ja tavoitteiden asettelu sekä johdon selkeä linja ja tuki tarjoavat henkilöstölle motivoitumisen ja sitoutumisen mahdollisuuksia ja siten edistävät tiimiytymisprosessia ja tiimien kehittymistä. Haastatteluista kävi ilmi, että pelkkä perinteinen, autoritaarinen johtamistapa ei sovellu tiimien johtamiseen. Tiimiytystä edistää avoin ja rehellinen toimintapatojen, rakenteiden, järjestelmien ja johtamistapojen tarkastelu.

Asiasanat: tiimit, tiimiytymisprosessi, oppiminen, kehittyminen, tiimien johtaminen