Oikeilla eväillä kohti globalisaation haasteita? Analyysissa Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportista käyty yhteiskunnallinen keskustelu
PUPUTTI, MIKKO (2006)
2006
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15641
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15641
Tiivistelmä
Vuoden 2004 alussa pääministeri Matti Vanhanen asetti Suomi maailmantaloudessa -ohjausryhmän selvittämään globalisaation aiheuttamia muutoksia Suomen taloudellisessa toimintaympäristössä. Tarkoituksena oli tuoda julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ehdotuksia, mitä Suomen tulisi tehdä menestyäkseen maailmantalouden murroksessa. Tuloksena marraskuussa 2004 työryhmä julkaisi Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportin ”Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi”.
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen raportista sen julkaisemisen jälkeen syntynyttä yhteiskunnallista keskustelua. Tarkoituksena oli selvittää millaisina itse raportti, sen esittelemät toimenpide-ehdotukset ja globalisaatio käydyssä keskustelussa nähtiin. Varsinaisena tutkimusongelmana on, nähdäänkö raportin esittämät strategiset linjaukset niin laajasti kannatettavina yhteiskunnallisessa keskustelussa, että sen avulla voidaan vastata globalisaation uuden vaiheen asettamiin haasteisiin.
Tutkimuksen teoreettisessa taustassa käsittelen globalisaatiota ja maailmantalouden murrosta. Kiinnitän huomiota globalisaatiokeskustelun tematiikkaan, taloudelliseen muutokseen ja globalisaation ominaispiirteisiin. Teoreettisessa taustassa hahmottelen lähtökohdat, jota varten selvitystyöryhmä alun alkaen asetettiin. Tutkimuksen metodina käytän laadullista teoriaohjaava sisällönanalyysia, jonka avulla tutkimusaineistosta muodostettiin kuvaus käydystä yhteiskunnallisesta keskustelusta.
Aineiston analyysi osoitti, että yhteiskunnallinen keskustelu raportista oli jakaantunutta ja osin arvolatautunutta. Raportista, toimenpide-ehdotuksista ja globalisaatiosta löytyi melkein yhtä monta näkemystä kuin oli keskusteluun osallistuneita osapuoliakin. Raportista syntynyt keskustelu oli ohitse yhtä nopeasti kuin se alkoikin. Keskustelusta oli havaittavissa erityisesti akateemisten ja poliittisten näkemysten lähes täydellinen puuttuminen.
Tutkimuksen johtopäätös oli, että alle vuodessa virkamiestyönä laadittua raporttia ei yhteiskunnallisessa keskustelussa hyväksytty sellaisenaan. Tarvittaisiin riippumatonta selvitysryhmää, riittäviä resursseja ja tarpeeksi aikaa, jotta pystyttäisiin muodostamaan kaikin puolin hyväksyttävä globalisaatiostrategia. Suomalaiseen virkamieskulttuuriin kuuluu erilaisten selvitysten ja raporttien laatiminen ja poliittisille päättäjille puolestaan niihin sitoutumattomuus.
Asiasanat: globalisaatio, Suomi maailmantaloudessa -selvitys, yhteiskunnallinen keskustelu, Anne Brunila, sisällönanalyysi
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen raportista sen julkaisemisen jälkeen syntynyttä yhteiskunnallista keskustelua. Tarkoituksena oli selvittää millaisina itse raportti, sen esittelemät toimenpide-ehdotukset ja globalisaatio käydyssä keskustelussa nähtiin. Varsinaisena tutkimusongelmana on, nähdäänkö raportin esittämät strategiset linjaukset niin laajasti kannatettavina yhteiskunnallisessa keskustelussa, että sen avulla voidaan vastata globalisaation uuden vaiheen asettamiin haasteisiin.
Tutkimuksen teoreettisessa taustassa käsittelen globalisaatiota ja maailmantalouden murrosta. Kiinnitän huomiota globalisaatiokeskustelun tematiikkaan, taloudelliseen muutokseen ja globalisaation ominaispiirteisiin. Teoreettisessa taustassa hahmottelen lähtökohdat, jota varten selvitystyöryhmä alun alkaen asetettiin. Tutkimuksen metodina käytän laadullista teoriaohjaava sisällönanalyysia, jonka avulla tutkimusaineistosta muodostettiin kuvaus käydystä yhteiskunnallisesta keskustelusta.
Aineiston analyysi osoitti, että yhteiskunnallinen keskustelu raportista oli jakaantunutta ja osin arvolatautunutta. Raportista, toimenpide-ehdotuksista ja globalisaatiosta löytyi melkein yhtä monta näkemystä kuin oli keskusteluun osallistuneita osapuoliakin. Raportista syntynyt keskustelu oli ohitse yhtä nopeasti kuin se alkoikin. Keskustelusta oli havaittavissa erityisesti akateemisten ja poliittisten näkemysten lähes täydellinen puuttuminen.
Tutkimuksen johtopäätös oli, että alle vuodessa virkamiestyönä laadittua raporttia ei yhteiskunnallisessa keskustelussa hyväksytty sellaisenaan. Tarvittaisiin riippumatonta selvitysryhmää, riittäviä resursseja ja tarpeeksi aikaa, jotta pystyttäisiin muodostamaan kaikin puolin hyväksyttävä globalisaatiostrategia. Suomalaiseen virkamieskulttuuriin kuuluu erilaisten selvitysten ja raporttien laatiminen ja poliittisille päättäjille puolestaan niihin sitoutumattomuus.
Asiasanat: globalisaatio, Suomi maailmantaloudessa -selvitys, yhteiskunnallinen keskustelu, Anne Brunila, sisällönanalyysi