Kivikaupungin synty. Sundsvallin kaavoitusratkaisun perusteet 1888-1890

Abstract

Tutkimus perehtyy ruotsalaisen kaupunkisuunnittelun vaikuttimiin 1800-luvulla, josta tapausesimerkkinä käsitellään Sundsvallin kaavoitusprosessia. Kaupunkipalon seurauksena Sundsvallissa piti luoda uusi kaupunkikaava, jolloin esiin nousivat kaavoittajien näkemykset hyvästä kaupungista. Tutkimuksessa tarkasteltavina ovat ne argumentit, joilla kaavoituskeskustelun osapuolet perustelivat näkemyksiään Sundsvallin parhaasta mahdollisesta kehityssuunnasta. Samalla tutkimus selvittää, millaisena kunnalliset viranomaiset näkivät oman kaavoitustehtävänsä ja kaavoituksen merkityksen elinympäristölle.

Lähteinä ovat kunnallishallinnon asiakirjat ja lehdistö. Asiakirjadokumenteissa on kuultavissa kaikkien osapuolien ääni: kaupunginvaltuuston ja rakennuslautakunnan pöytäkirjat, erillisen kaavoituskomitean ja virkamiesten selonteot, kaupunkilaisten aloitteet ja kuninkaan kirjeenvaihto luovat kokonaiskuvan päätöksenteon perusteista. Tätä kuvaa täydentävät kahden tutkitun sanomalehden, Sundsvalls-Postenin ja Sundsvalls Tidningin, raportointi kaavoitusprosessin vaiheista sekä lehtien kirjoitukset Sundsvallin tulevaisuudesta ja kaupunkisuunnittelun tavoitteista.

Tutkimus erittelee Sundsvallin kaavoitustehtävän keskeisiksi ongelmiksi teknisten ratkaisujen ja estetiikan vuorovaikutuksen, kaavoituksen taloudellisten vaikutusten arvioinnin, päätöksenteon pätevyyden suhteessa voimassaolevaan lainsäädäntöön ja päättäjien omaan asemaan sekä kaupungin tulevaisuuskuvien ja imagon luomisen kaavaratkaisun avulla. Kaikissa näissä lähestymistavoissa on mukana myös intressien näkökulma ­ julkisessa päätöksenteossa kun olivat mukana samat tahot, joiden yksityisiin pyrkimyksiin kaavaratkaisulla oli paljonkin vaikutusta.

Sundsvallin kaavoitusprosessissa ratkaistiin ajankohtaisia modernin kaupungin kysymyksiä, jolloin vesihuolto, hygienia ja liikennejärjestelyt nousivat tärkeiksi ehdoiksi suunnittelulle. Sundsvallissa päädyttiin keskittämään uusin tekniikka kaupungin ydinkeskustaan, mihin kaavasuunnitelmakin lopulta keskittyi. Reuna-alueiden kaupunginosat jätettiin vähälle huomiolle, mikä näyttäytyi tietoisena strategiana keskustan ja lähiöiden kehittämiseksi eriarvoisiksi osiksi kaupunkitilaa. Modernin kaupungin piirteiden kehittyessä ammattilaisuuden ja asiantuntemuksen tarve kaupunginpidossa tuli merkittäväksi. Kaavoitusprosessin aikana ammattimaisuuden periaate vakiintui osaksi Sundsvallin kaupunkipolitiikkaa, kuten muuallakin Ruotsissa. Valtakunnallisen rakennusasetuksen henkeä tulkittiin paikallisten erityispiirteiden valossa.

Keskeisimmät perusteet Sundsvallin omaperäiselle, muista ruotsalaiskaupungeista poikkeavalle kaavoitusratkaisulle löytyivät taloudellisista tekijöistä. Päätöksessä painoivat arviot kaavan taloudellisesta rasituksesta kuntalaisille, mutta samalla sen luomat edut kaupungin elinkeinoelämälle. Huomioimalla talouden vaatimukset kaupunkisuunnittelulle Sundsvallin päättäjät loivat kaupungille imagoa vauraana, pohjoisen Ruotsin johtavana kauppakaupunkina, jossa yksityiset tahot saivat keskeisen sijan kaupunkitilassa. Samalla tunnustettiin kaupunkisuunnittelun mahdollisuudet tulevaisuuskuvien ja ihanteiden toteuttamisen välineenä.