Aleksandr Solzenicyn v poiskah russkogo narodnogo haraktera
KRUPININ-VUORISALMI, ILONA (2006)
KRUPININ-VUORISALMI, ILONA
2006
Slaavilainen filologia - Slavonic Languages, Russian
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15627
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15627
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Aleksandr Solženitsynin kansallisen luonteen etsintää. Tutkielman alussa luodaan lyhyehkö katsaus tutkimuksen keskeiseen tematiikkaan sekä kirjailijan keskeiseen tuotantoon. Varsinaisessa analyysissä nousevat esille venäläisen kirjallisuuden historian seuraavat pääpiirteet: narodnost´, partiinost´ ja ns. suojasäiden aika.
Narodnost´illa tarkoitetaan 1800-luvun kirjallisuuden käsitystä kirjallisuuden pohjautumisesta kansan kokemukseen ja kulttuuriin, ajatusta kirjallisuudesta massoille kansan ja kirjailijan vuorovaikutuksessa. Neuvostoaikana tärkeimmäksi kirjallisuudessa nousi puoluekantaisuus, partiinost´, jossa kirjailija seuraa puolueen linjaa eikä suhtaudu objektiivisesti kuvattuun. Puoluekantaisuutta seurasi liberaalimpi aika, mitä venäläisessä kirjallisuudessa on kutsuttu ns. suojasäiden ajaksi. Tämän aikakauden kulminaationa on A. Solženitsynin kertomusten "Päivä Ivan Denisovitšin elämässä" sekä "Matrjonan talon" julkaisu.
Vuonna 1962 ilmestyneessä kertomuksessa "Päivä Ivan Denisovitšin elämässä" kuvataan ns. tavallisen miehen, Ivan Denisovitšin, näkökulmasta päivää vankileirillä. Kertomus oli ensimmäinen A. Solženitsynin julkaistu teos. Kertomuksen Ivan Denisovitš edustaa venäläistä kansallista luonteenpiirrettä. Näin hän kykenee sopeutumaan uusiin, jopa totalitaarisiin olosuhteisiin menettämättä kuitenkaan ihmisarvoaan. Hänen arvomaailmansa on niin oikeudenmukainen, että siitä voisivat ottaa oppia vankileirin muutkin asukkaat.
Vuonna 1963 julkaistussa "Matrjonan talossa" kuvastuu paluu patriarkaalisen idealismiin. Vanhurskaan Matrjonan elämää eivät ohjaa neuvostoyhteiskunnan mukanaan tuomat vieraat arvot vaan hänen lähiympäristössään ts. hänen "talossaan" kiteytyy Solženitsynin ihanne yhteiskunnasta. Matrjonan talon pirstominen symboloi neuvostoyhteiskunnan arvojen rappiota.
A. Solženitsynin pienoisnovelleissa (Krohotki) käsitellään laajasti mm. venäläisen arvomaailman muutosta. Niissä viitataan tsaarin aikaisen Venäjän tilaan jolloin ihmisten elämän kantavina tekijöinä toimivat uskonnon mukanaan tuomat moraaliset sekä myös henkiset arvot. Neuvostoaikana ihmiset kokivat arvomaailman romahduksen vieraiden arvojen myötä ja samalla muuttui venäläisten kansallinen luonne Solženitsynin mukaan huonompaan suuntaan.
Juuri ennen vuosituhannen vaihtumista kirjoitetuissa pienoisnovelleissa kuvastuu kuitenkin kirjailijan toivo Venäjän "uudelleensyntymisestä", sillä Venäjältä löytyy edelleen samankaltaisia puhtaita moraalisia arvoja omaavia ihmisiä kuin Ivan Denisovitš ja Matrjona, jotka voivat edistää venäläisen yhteiskunnan arvojen muuttumista Solženitsynin mukaan parempaan suuntaan.
Narodnost´illa tarkoitetaan 1800-luvun kirjallisuuden käsitystä kirjallisuuden pohjautumisesta kansan kokemukseen ja kulttuuriin, ajatusta kirjallisuudesta massoille kansan ja kirjailijan vuorovaikutuksessa. Neuvostoaikana tärkeimmäksi kirjallisuudessa nousi puoluekantaisuus, partiinost´, jossa kirjailija seuraa puolueen linjaa eikä suhtaudu objektiivisesti kuvattuun. Puoluekantaisuutta seurasi liberaalimpi aika, mitä venäläisessä kirjallisuudessa on kutsuttu ns. suojasäiden ajaksi. Tämän aikakauden kulminaationa on A. Solženitsynin kertomusten "Päivä Ivan Denisovitšin elämässä" sekä "Matrjonan talon" julkaisu.
Vuonna 1962 ilmestyneessä kertomuksessa "Päivä Ivan Denisovitšin elämässä" kuvataan ns. tavallisen miehen, Ivan Denisovitšin, näkökulmasta päivää vankileirillä. Kertomus oli ensimmäinen A. Solženitsynin julkaistu teos. Kertomuksen Ivan Denisovitš edustaa venäläistä kansallista luonteenpiirrettä. Näin hän kykenee sopeutumaan uusiin, jopa totalitaarisiin olosuhteisiin menettämättä kuitenkaan ihmisarvoaan. Hänen arvomaailmansa on niin oikeudenmukainen, että siitä voisivat ottaa oppia vankileirin muutkin asukkaat.
Vuonna 1963 julkaistussa "Matrjonan talossa" kuvastuu paluu patriarkaalisen idealismiin. Vanhurskaan Matrjonan elämää eivät ohjaa neuvostoyhteiskunnan mukanaan tuomat vieraat arvot vaan hänen lähiympäristössään ts. hänen "talossaan" kiteytyy Solženitsynin ihanne yhteiskunnasta. Matrjonan talon pirstominen symboloi neuvostoyhteiskunnan arvojen rappiota.
A. Solženitsynin pienoisnovelleissa (Krohotki) käsitellään laajasti mm. venäläisen arvomaailman muutosta. Niissä viitataan tsaarin aikaisen Venäjän tilaan jolloin ihmisten elämän kantavina tekijöinä toimivat uskonnon mukanaan tuomat moraaliset sekä myös henkiset arvot. Neuvostoaikana ihmiset kokivat arvomaailman romahduksen vieraiden arvojen myötä ja samalla muuttui venäläisten kansallinen luonne Solženitsynin mukaan huonompaan suuntaan.
Juuri ennen vuosituhannen vaihtumista kirjoitetuissa pienoisnovelleissa kuvastuu kuitenkin kirjailijan toivo Venäjän "uudelleensyntymisestä", sillä Venäjältä löytyy edelleen samankaltaisia puhtaita moraalisia arvoja omaavia ihmisiä kuin Ivan Denisovitš ja Matrjona, jotka voivat edistää venäläisen yhteiskunnan arvojen muuttumista Solženitsynin mukaan parempaan suuntaan.