Overcoming Cultural Differences in the Localisation of Manuals

Abstract

Työssä käsitellään kulttuurienvälisten erojen huomioon ottamista manuaalien lokalisoinnissa. Työ jakautuu pääpiirteittäin teoriaosaan ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa tarkastellaan teknisen viestinnän tutkimuksessa esiintyviä ja lokalisaatioteollisuuden käytännöissä ilmeneviä käsityksiä kulttuurienvälisistä eroista ja kääntämisestä ja verrataan niitä käännöstutkimuksen ja kulttuurienvälisen viestinnän vastaaviin käsitteisiin. Näin pyritään luomaan kuva manuaalien lokalisoinnissa vallitsevien käytäntöjen ja tehokkaan kulttuurienvälisen viestinnän teorian välissä olevasta kuilusta.

Työn empiirisessä osassa tutkitaan, kuinka neljän eri matkapuhelinvalmistajan manuaalit ovat muuttuneet lokalisoinnissa, ja millaisia lokalisointistrategioita (jaottelun ollessa yleinen/radikaali lokalisointistrategia) valmistajat ovat käyttäneet. Samalla testataan työn hypoteesi, jonka mukaan manuaalit eivät ole niin lokalisoituja, kuin ne voisivat tai niiden tulisi olla. Tutkimuksessa vertaillaan neljän eri matkapuhelinvalmistajan viittä lokalisoitua manuaalia vastaaviin Britannian markkinoille suunnattuihin manuaaleihin. Tutkimus keskittyy makrotason muutoksiin ja analyysin perustana on Robert Heinin ajatus, että kulttuurienväliset erot ilmenevät kommunikaatiossa kolmella eri tasolla: (1) kuinka informaatio on rakentunut, (2) mitä informaatiota viesti sisältää, ja (3) miten informaatio on ilmaistu. Tutkimuksessa kunkin tason alla tarkastellaan tiettyjä manuaaleissa esiintyviä osioita tai piirteitä.

Työn perusteella selviää, että teknisessä viestinnässä ja lokalisaatioteollisuudessa esiintyvät käsitteet kääntämisestä ja kulttuurienvälisistä eroista eroavat huomattavasti käännöstieteen vastaavista. Lisäksi kriittisesti tutkailtuina tietyt lokalisoinnissa käytetyt metodit, prosessit ja työkalut näyttävät tukevan virheellisiä käsityksiä siitä, että muoto voidaan erottaa sisällöstä ja että on olemassa ”kulttuurisesti neutraaleja” informaatiotuotteita. Empiirisestä osasta puolestaan selviää, että vaikka matkapuhelinvalmistajat käyttävät myös radikaalia lokalisointistrategiaa, yleinen tendenssi on yleisen lokalisointistrategian kannalla.

Työn tulosten perusteella esitetään neljä perustavanlaatuista syytä yllä mainittuun tendenssiin valita yleinen lokalisointistrategia radikaalin sijaan: (1) teknisessä viestinnässä ilmenevät käsitykset kulttuurienvälisistä eroista ja kääntämisestä eroavat merkittävästi tehokkaan kulttuurienvälisen viestinnän ja käännöstieteen vastaavista käsityksistä, (2) prosessit (mukaan lukien työkalut ja metodit), joita manuaalien tuottamisessa ja lokalisaatiossa käytetään tukevat sekä virheellistä käsitystä ”kulttuurisesti neutraaleista tuotteista” että muodon erottamista sisällöstä, (3) manuaalien status informaatiotuotteina erityisesti niiden yhtiöiden kannalta, joiden tuotteita kyseiset manuaalit tukevat, vaikuttaa siihen millaisina lähtöteksteinä manuaalit nähdään niitä käännettäessä ja (4) kontrastiivisen tutkimuksen puute kulttuurienvälisistä eroista manuaaleissa ei tue radikaalia lokalisointia. Lisäksi näiden syiden pohjalta tehdään työn lopussa ehdotuksia siitä, kuinka manuaalien lokalisoinnin ja sitä koskevan tehokkaan kulttuurienvälisen viestinnän teorian välistä kuilua voitaisiin kaventaa.

ASIASANAT: manuaalit, lokalisointi, kulttuurienväliset erot