Sosiaalisen kognition kehitys ensimmäisellä luokalla
VÄISÄNEN, HANNA (2006)
VÄISÄNEN, HANNA
2006
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15619
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15619
Tiivistelmä
Tässä suomalaisessa seurantatutkimuksessa tutkittiin lasten sosiaalisen kognition kehitystä esikouluiän keväästä (7 v.) 1. luokan kevääseen (8 v.). Tarkoituksena oli selvittää, kehittyykö lasten sosiaalinen kognitio vuoden aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin mitä lapset tietävät ymmärtämisestä, muistamisesta sekä kommunikaatiosta kuulijana ja puhujana. Myös lasten tietoa kognitioon vaikuttavista tekijöistä tutkittiin eli tietoa motivaatiosta, aiemmasta kokemuksesta, tehtävän ominaisuuksista ja kognitiivisista strategioista. Lisäksi selvitettiin eroavatko tyttöjen ja poikien tiedot sosiaalisesta kognitiosta. Lasten (N=55) tietoa sosiaalisesta kognitiosta arvioitiin strukturoidulla sosiaalisen kognition haastattelulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että parhaiten lapset tiesivät muistamisesta niin esikouluiässä kuin 1. luokallakin. Kognitioon vaikuttavista tekijöistä lapset tiesivät eniten motivaatiosta. Toistomittausten varianssianalyysit osoittivat, että ryhmänä lasten sosiaalinen kognitio ei kehittynyt merkitsevästi esikouluiästä 1. luokalle. Vaikka lasten tieto ymmärtämisestä, muistamisesta, kommunikaatiosta kuulijana ja kommunikaatiosta puhujana ei kehittynyt merkitsevästi vuoden aikana, aineisto tukee lasten tiedon lisääntymistä puhujan roolissa olemisesta. Aineisto antaa viitteitä myös lasten tiedon lisääntymisestä kognitiivisista strategioista, jotka liittyvät ymmärtämiseen, muistamiseen ja kommunikointiin.
Lasten yksilölliset erot sosiaalisen kognition kehitystasossa olivat kohtuullisia esikoulusta 1. luokalle. Lapsen tietämyksen tasot ymmärtämisestä, muistamisesta ja kommunikaatiosta kuulijana sekä puhujana 1. luokalla olivat puolestaan heikosti ennustettavissa lapsen kehitystasosta esikouluiässä. Tytöt ja pojat tiesivät sosiaalisesta kognitiosta pääosin samalla tavalla. Tytöt tiesivät kuitenkin poikia enemmän kognitiivisiin strategioihin vaikuttavista tekijöistä. Poikien tieto tehtävien ominaisuuksien vaikutuksesta kognitioon saavutti puolestaan tyttöjen kanssa saman tason 1. luokalla, muutoin kummankin sukupuolen tieto sosiaalisesta kognitiosta kehittyi samalla tavalla.
Tässä seurannassa havaittiin, että lasten tieto sosiaalisesta kognitiosta ei kehittynyt merkitsevästi esikouluiän keväästä 1. luokan kevääseen. Jatkossa tulisi selvittää, miksi lasten tietämys ymmärtämiseen, muistamiseen ja kommunikoimiseen vaikuttavista tekijöistä ei lisäänny havaittua enempää lasten astuttua koulumaailmaan. Osassa aikaisempia tutkimuksia on raportoitu lasten tietävän enemmän muistamisesta, ymmärtämisestä tai kommunikaatiosta kuin tässä tutkimuksessa. Lasten sosiaalisen kognition arviointia voisi kehittää niin, että lapset saisivat itse kokeilla esimerkiksi erilaisia strategioita ennen kuin he vastaavat niitä koskeviin kysymyksiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että parhaiten lapset tiesivät muistamisesta niin esikouluiässä kuin 1. luokallakin. Kognitioon vaikuttavista tekijöistä lapset tiesivät eniten motivaatiosta. Toistomittausten varianssianalyysit osoittivat, että ryhmänä lasten sosiaalinen kognitio ei kehittynyt merkitsevästi esikouluiästä 1. luokalle. Vaikka lasten tieto ymmärtämisestä, muistamisesta, kommunikaatiosta kuulijana ja kommunikaatiosta puhujana ei kehittynyt merkitsevästi vuoden aikana, aineisto tukee lasten tiedon lisääntymistä puhujan roolissa olemisesta. Aineisto antaa viitteitä myös lasten tiedon lisääntymisestä kognitiivisista strategioista, jotka liittyvät ymmärtämiseen, muistamiseen ja kommunikointiin.
Lasten yksilölliset erot sosiaalisen kognition kehitystasossa olivat kohtuullisia esikoulusta 1. luokalle. Lapsen tietämyksen tasot ymmärtämisestä, muistamisesta ja kommunikaatiosta kuulijana sekä puhujana 1. luokalla olivat puolestaan heikosti ennustettavissa lapsen kehitystasosta esikouluiässä. Tytöt ja pojat tiesivät sosiaalisesta kognitiosta pääosin samalla tavalla. Tytöt tiesivät kuitenkin poikia enemmän kognitiivisiin strategioihin vaikuttavista tekijöistä. Poikien tieto tehtävien ominaisuuksien vaikutuksesta kognitioon saavutti puolestaan tyttöjen kanssa saman tason 1. luokalla, muutoin kummankin sukupuolen tieto sosiaalisesta kognitiosta kehittyi samalla tavalla.
Tässä seurannassa havaittiin, että lasten tieto sosiaalisesta kognitiosta ei kehittynyt merkitsevästi esikouluiän keväästä 1. luokan kevääseen. Jatkossa tulisi selvittää, miksi lasten tietämys ymmärtämiseen, muistamiseen ja kommunikoimiseen vaikuttavista tekijöistä ei lisäänny havaittua enempää lasten astuttua koulumaailmaan. Osassa aikaisempia tutkimuksia on raportoitu lasten tietävän enemmän muistamisesta, ymmärtämisestä tai kommunikaatiosta kuin tässä tutkimuksessa. Lasten sosiaalisen kognition arviointia voisi kehittää niin, että lapset saisivat itse kokeilla esimerkiksi erilaisia strategioita ennen kuin he vastaavat niitä koskeviin kysymyksiin.