TAISTELUA JA KYYNELEITÄ Helsingin Sanomien ja Aamulehden urheilusivujen sukupuolen uutisointia Ateenan vuoden 2004 kesäolympialaisista
VILEN, JAN (2006)
2006
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15618
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15618
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni Ateenan olympialaisten uutisointia Helsingin Sanomien ja Aamulehden urheilusivuilla. Valitsin kyseiset lehdet aineistokseni, koska ne ovat isoja päivittäin ilmestyviä lehtiä, joilla oli runsaasti omia toimittajia Ateenassa. Analyysini runkona toimii kvantitatiivinen sisällön analyysi. Sillä pyrin selvittämään, miten urheilijoiden määrällinen esiintyminen on suhteessa urheilijan sukupuoleen. Ennakko-oletukseni oli, että miehistä kertovia juttuja olisi selkeästi enemmän kuin naisista kertovia. Tämä piti paikkansa. Miehistä kertovia juttuja oli aineistossani 60 prosenttia, naisista kertovia 26 prosenttia ja kummankin sukupuolen urheilijoita käsitteleviä 14 prosenttia.
Ääneen pääsy oli toinen merkittävä aihe, jota halusin tutkia. Ääneen pääsyssä konkretisoituu yhteiskunnassa vallitseva eriarvoisuus. Eriarvoisuutta on yhteiskunnassa toki muutenkin kuin ainoastaan sukupuolten välillä, mutta urheilussa sukupuolten eriarvoista asemaa on mielestäni perusteltua tutkia muun muassa ääneen pääsyyn näkökulmasta.
Aineistossani ääneen pääsy oli melko tasaista, vaikka miesurheilija hieman useammin kuin naisurheilija pääsikin ensimmäisenä ääneen. Urheilijat pääsivät itse kommentoimaan suoritustaan, ja vain muutamassa tapauksessa miesvalmentaja pääsi puhumaan ennen naisvalmennettavaansa.
Kuvat tukevat muita tuloksia. Ne esittävät urheilijan useimmiten urheilutilanteessa. Naisurheilijoita käytetään muutamassa tapauksessa kaunistamassa juttua, vaikka kuvaan olisi yhtä hyvin voitu valita mies. Nämä valinnat tukevat ja vahvistavat stereotyyppisiä tulkintoja. Näitä valintoja on kuitenkin vain muutama, joten ne eivät ole suuressa mittakaavassa mielestäni merkittäviä.
Tutkimukseni on päivitys aiemmin tutkittuun aiheeseen, ja se osoittaa, että urheilun tila muuttuu hitaasti tasa-arvoisempaan suuntaan. Miehistä uutisoidaan edelleen enemmän, ja siihen pitäisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Uutisoinnin sisältö on kuitenkin hyvin pitkälle tasa-arvoista, vaikka tiettyjä ulkonäköön ja naisten luontaiseen herkkyyteen ja tunteellisuuteen viittaavia stereotyyppisiä valintoja onkin tehty.
ASIASANAT: URHEILU, SUKUPUOLI, OLYMPIALAISET, SANOMALEHTI
Ääneen pääsy oli toinen merkittävä aihe, jota halusin tutkia. Ääneen pääsyssä konkretisoituu yhteiskunnassa vallitseva eriarvoisuus. Eriarvoisuutta on yhteiskunnassa toki muutenkin kuin ainoastaan sukupuolten välillä, mutta urheilussa sukupuolten eriarvoista asemaa on mielestäni perusteltua tutkia muun muassa ääneen pääsyyn näkökulmasta.
Aineistossani ääneen pääsy oli melko tasaista, vaikka miesurheilija hieman useammin kuin naisurheilija pääsikin ensimmäisenä ääneen. Urheilijat pääsivät itse kommentoimaan suoritustaan, ja vain muutamassa tapauksessa miesvalmentaja pääsi puhumaan ennen naisvalmennettavaansa.
Kuvat tukevat muita tuloksia. Ne esittävät urheilijan useimmiten urheilutilanteessa. Naisurheilijoita käytetään muutamassa tapauksessa kaunistamassa juttua, vaikka kuvaan olisi yhtä hyvin voitu valita mies. Nämä valinnat tukevat ja vahvistavat stereotyyppisiä tulkintoja. Näitä valintoja on kuitenkin vain muutama, joten ne eivät ole suuressa mittakaavassa mielestäni merkittäviä.
Tutkimukseni on päivitys aiemmin tutkittuun aiheeseen, ja se osoittaa, että urheilun tila muuttuu hitaasti tasa-arvoisempaan suuntaan. Miehistä uutisoidaan edelleen enemmän, ja siihen pitäisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Uutisoinnin sisältö on kuitenkin hyvin pitkälle tasa-arvoista, vaikka tiettyjä ulkonäköön ja naisten luontaiseen herkkyyteen ja tunteellisuuteen viittaavia stereotyyppisiä valintoja onkin tehty.
ASIASANAT: URHEILU, SUKUPUOLI, OLYMPIALAISET, SANOMALEHTI