Synnytystapahtuma tulevaa elämää ohjaamassa: Synnytyksen yhteys vanhemmuuteen ja parisuhteeseen
SILLANPÄÄ, KATI; MÄNNISTÖ, VIRPI (2006)
2006
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15592
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15592
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten synnytys sekä kokemuksellisena että operationaalisena (synnytystapa, kivunlievitys ja operationaaliset toimet synnytyksen jälkeen) ilmiönä on yhteydessä vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Vanhemmuudella tässä tutkimuksessa tarkoitettiin kokemusta itsestä vanhempana sekä kokemusta lapsesta. Parisuhteella sen sijaan tarkoitettiin kokonaistyytyväisyyttä parisuhteeseen, jonka nähtiin muodostuvan yhteenkuuluvuuden-, yksimielisyyden sekä tyytyväisyyden tunteista. Tutkimushypoteeseina olivat: myönteinen synnytyskokemus vaikuttaa myönteisesti vanhemmuuteen ja parisuhteeseen; operationaaliset toimenpiteet synnytyksessä vaikuttavat kielteisesti vanhemmuuteen ja parisuhteeseen ja isän osallistuminen synnytykseen vaikuttaa myönteisesti synnytyskokemukseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen.
Tutkimusaineisto saatiin valmiiksi kerättynä. Tutkimukseen osallistujat olivat lapsensa vuonna 1999-2000 saaneita avioliitossa tai avoliitossa olevia pariskuntia, jotka asioivat Helsingin äitiyshuollossa. Naisia oli 749 ja miehiä 732. Tiedot kerättiin kyselylomakkeilla. Mittareina käytettiin Dyadic Adjustment Scale- (DAS) ja Abidin Parenting Stress Index- (PSI) lomakkeita. Tutkimus eteni kolmessa vaiheessa, joita olivat raskausajan alkumittaus, jolloin kerättiin taustatiedot (T1), mittaus kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen (T2), joka oli ensimmäinen varsinainen mittauskerta sekä seurantamittaus 12 kuukauden kuluttua synnytyksestä (T3). Kaikkiaan koko tutkimuksen ajan mukana oli 69 % naisista ja 65 % miehistä perusjoukosta (N=904) laskettuna.
Tutkimuksessa selvisi, että myönteinen synnytyskokemus vaikutti myönteisesti sekä vanhemmuuteen että parisuhteeseen molempien vanhempien kohdalla. Vaikutukset alkoivat lieventyä ajan kuluessa. Synnytyksen operationaalisilla tekijöillä ei ollut vaikutusta naisten vanhemmuuteen eikä parisuhteeseen, mutta miesten ryhmässä havaittiin, että hätäsektiolla synnyttäneiden naisten puolisot olivat tyytyväisempiä parisuhteeseen kuin alateitse synnyttäneiden puolisot kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen. Isän osallistuminen synnytykseen vaikutti myönteisesti naisten synnytyskokemukseen sekä naisten että miesten vanhemmuuteen, muttei kuitenkaan parisuhteeseen
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että synnytyksen kokemuksellisilla tekijöillä näyttäisi olevan suurempi merkitys vanhemmuuden ja parisuhteen kannalta kuin ulkoapäin havaittavilla operationaalisella puolella. Ilmiö tuli selvemmin esille naisten kohdalla, mutta myös miehillä kokemuksellinen puoli oli merkityksellisempi. Kokemuksen lisäksi miehillä näytti myös jonkin verran vaikuttavan jotkut synnytyksen operationaaliset tekijät. Ehkä havaittu ero selittynee miehen ja naisen erilaisilla rooleilla synnytystapahtumassa ja sillä, mitkä tekijät synnytyskokemusta ovat rakentamassa.
Avainsanat: synnytyskokemus, vanhemmuus, parisuhde, operationaalinen synnytys
Tutkimusaineisto saatiin valmiiksi kerättynä. Tutkimukseen osallistujat olivat lapsensa vuonna 1999-2000 saaneita avioliitossa tai avoliitossa olevia pariskuntia, jotka asioivat Helsingin äitiyshuollossa. Naisia oli 749 ja miehiä 732. Tiedot kerättiin kyselylomakkeilla. Mittareina käytettiin Dyadic Adjustment Scale- (DAS) ja Abidin Parenting Stress Index- (PSI) lomakkeita. Tutkimus eteni kolmessa vaiheessa, joita olivat raskausajan alkumittaus, jolloin kerättiin taustatiedot (T1), mittaus kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen (T2), joka oli ensimmäinen varsinainen mittauskerta sekä seurantamittaus 12 kuukauden kuluttua synnytyksestä (T3). Kaikkiaan koko tutkimuksen ajan mukana oli 69 % naisista ja 65 % miehistä perusjoukosta (N=904) laskettuna.
Tutkimuksessa selvisi, että myönteinen synnytyskokemus vaikutti myönteisesti sekä vanhemmuuteen että parisuhteeseen molempien vanhempien kohdalla. Vaikutukset alkoivat lieventyä ajan kuluessa. Synnytyksen operationaalisilla tekijöillä ei ollut vaikutusta naisten vanhemmuuteen eikä parisuhteeseen, mutta miesten ryhmässä havaittiin, että hätäsektiolla synnyttäneiden naisten puolisot olivat tyytyväisempiä parisuhteeseen kuin alateitse synnyttäneiden puolisot kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen. Isän osallistuminen synnytykseen vaikutti myönteisesti naisten synnytyskokemukseen sekä naisten että miesten vanhemmuuteen, muttei kuitenkaan parisuhteeseen
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että synnytyksen kokemuksellisilla tekijöillä näyttäisi olevan suurempi merkitys vanhemmuuden ja parisuhteen kannalta kuin ulkoapäin havaittavilla operationaalisella puolella. Ilmiö tuli selvemmin esille naisten kohdalla, mutta myös miehillä kokemuksellinen puoli oli merkityksellisempi. Kokemuksen lisäksi miehillä näytti myös jonkin verran vaikuttavan jotkut synnytyksen operationaaliset tekijät. Ehkä havaittu ero selittynee miehen ja naisen erilaisilla rooleilla synnytystapahtumassa ja sillä, mitkä tekijät synnytyskokemusta ovat rakentamassa.
Avainsanat: synnytyskokemus, vanhemmuus, parisuhde, operationaalinen synnytys