Venäjän kielen diskurssisanat: merkitys, käyttö ja kääntäminen suomeksi - tarkastelussa prosmo ja prâmo
JÄRVELÄ, SEVERI (2006)
2006
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-04-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15569
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15569
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan venäjän kielen diskurssisanojen merkitystä, käyttöä ja kääntämistä esimerkkisanojen простo ja прямо avulla. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella tiettyä, lähinnä partikkeleista koostuvaa ja puhuttuun kieleen liittyvää sanaryhmää, jota venäjän kielessä kutsutaan diskurssisanoiksi. Suomen kielessä kyseisellä sanaryhmällä ei ole nimeä. Diskurssisanojen merkitystä ja käyttöä tutkitaan ensin kahden venäläisen teoriakirjan avulla. Tämän jälkeen tarkastellaan diskursiivisesti käytettyjen sanojen простo ja прямо kääntämistä suomeksi.
Esimerkkisanoja простo ja прямо tarkastellaan kaunokirjallisuuden teksteistä kootun ParRus -korpusaineiston avulla. Tampereen yliopiston lehtorin Mihail Mihailovin kokoama korpus sisältää 2,2 miljoonaa sanaa kummallakin kielellä, ja se koostuu kokonaisista teksteistä. Aineiston avulla nähdään kuinka sanoja käytetään venäjän kielessä ja kuinka kääntäjät ovat niitä suomentaneet. Lisäksi selvitetään kuinka hyvin sanakirjan tarjoamat suomennosvaihtoehdot toimivat diskurssisanoja suomennettaessa ja löytyykö korpusaineistosta uusia suomennoksia. Molemmilla sanoilla on erilaisia käyttöyhteyksiä, jotka on tässä työssä jaoteltu teoriakirjan esittelemän modifikaatiomallin mukaisesti. Tämän jaon pohjalta tarkastellaan, mihin sanaluokkiin простo ja прямо -sanojen suomennokset kunkin modifikaation mukaisessa käytössä sijoittuvat.
Tutkimuksen tuloksena havaitaan, että sanakirjan tarjoamilla suomennosvaihtoehdoilla pärjää hyvin myös diskursiivisesti käytettyjä sanoja suomennettaessa. Korpusaineiston esimerkkien tarkastelu osoittaa, että diskursiivisesti käytetyt sanat ovat monifunktionaalisia ja niiden suomentaminen ei tuota vaikeuksia. Sanoilla ei ole omaa varsinaista merkitystä, ja siksi kontekstin huomioon ottaminen on suomentamisessa välttämätöntä. Sanojen keskinäisessä vertailussa просто -sanaa käytetään huomattavasti useammin diskursiivisesti kuin прямо -sanaa.
Asiasanat: diskurssisana, partikkeli, kielikorpus, modifikaatio
Esimerkkisanoja простo ja прямо tarkastellaan kaunokirjallisuuden teksteistä kootun ParRus -korpusaineiston avulla. Tampereen yliopiston lehtorin Mihail Mihailovin kokoama korpus sisältää 2,2 miljoonaa sanaa kummallakin kielellä, ja se koostuu kokonaisista teksteistä. Aineiston avulla nähdään kuinka sanoja käytetään venäjän kielessä ja kuinka kääntäjät ovat niitä suomentaneet. Lisäksi selvitetään kuinka hyvin sanakirjan tarjoamat suomennosvaihtoehdot toimivat diskurssisanoja suomennettaessa ja löytyykö korpusaineistosta uusia suomennoksia. Molemmilla sanoilla on erilaisia käyttöyhteyksiä, jotka on tässä työssä jaoteltu teoriakirjan esittelemän modifikaatiomallin mukaisesti. Tämän jaon pohjalta tarkastellaan, mihin sanaluokkiin простo ja прямо -sanojen suomennokset kunkin modifikaation mukaisessa käytössä sijoittuvat.
Tutkimuksen tuloksena havaitaan, että sanakirjan tarjoamilla suomennosvaihtoehdoilla pärjää hyvin myös diskursiivisesti käytettyjä sanoja suomennettaessa. Korpusaineiston esimerkkien tarkastelu osoittaa, että diskursiivisesti käytetyt sanat ovat monifunktionaalisia ja niiden suomentaminen ei tuota vaikeuksia. Sanoilla ei ole omaa varsinaista merkitystä, ja siksi kontekstin huomioon ottaminen on suomentamisessa välttämätöntä. Sanojen keskinäisessä vertailussa просто -sanaa käytetään huomattavasti useammin diskursiivisesti kuin прямо -sanaa.
Asiasanat: diskurssisana, partikkeli, kielikorpus, modifikaatio