Opetussuunnitelma symbolisen vallankäytön välineenä. Kriittinen katsaus poliittisen curriculum-teorian pohjalta
KALLIOMERI, HENRI (2006)
2006
Opettajan pedagogiset opinnot - Subject Teacher's Pedagogical Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-04-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15550
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15550
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee opetussuunnitelmiin kätkeytyvän symbolisen vallankäytön diskursiivisia ilmentymiä. Toisessa luvussa esitellään kriittisen teorian vaikutus kriittisiin kasvatusteorioihin ja pohditaan kriittisen teorian kykyä uudistua postmodernin ajan vaatimusten mukaiseksi. Kolmannessa luvussa esitellään poliittista curriculum-teoriaa ja erityisesti curriculum-teoreetikko Michael Applen tuotantoa. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat termin curriculum merkitys sekä opetuksen ideologisen ulottuvuuden väistämättömyys. Neljännessä luvussa analysoidaan uusia perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmia diskurssianalyysin ja hermeneutiikan keinoin.
Tutkimus osoittaa, että myös suomalaiset opetussuunnitelmat ovat mukautuneet osaksi globaalia koulutuspoliittista kehitystä. Uusliberaalit ja uuskonservatiiviset arvot ovat rantautuneet suomalai-seen yhteiskuntaan ja tämä näkyy niin koulussa kuin opetussuunnitelmissakin. Siksi koulutuksen arvoja, pyrkimyksiä ja toimintamalleja ohjaavat entistä useammin instrumentalismi ja managerialismi. Kehityskulku ei ole kuitenkaan ollut pelkästään yhdensuuntainen, vaan se on jo herättänyt joukon vastareaktioita. Tutkielman lopussa esitellään vallitsevaan arvoilmastoon nähden vaihtoehtoisia tapoja tarkastella opetussuunnitelmia ja niiden kehittämistä.
ASIASANAT: ideologia, opetussuunnitelma, curriculum, diskurssi, hermeneutiikka, valta, tieto, koulutuspolitiikka, konsensus, instrumentalismi, managerialismi, kriittinen teoria, globalisaatio, kehittäminen ja ymmärtäminen.
Tutkimus osoittaa, että myös suomalaiset opetussuunnitelmat ovat mukautuneet osaksi globaalia koulutuspoliittista kehitystä. Uusliberaalit ja uuskonservatiiviset arvot ovat rantautuneet suomalai-seen yhteiskuntaan ja tämä näkyy niin koulussa kuin opetussuunnitelmissakin. Siksi koulutuksen arvoja, pyrkimyksiä ja toimintamalleja ohjaavat entistä useammin instrumentalismi ja managerialismi. Kehityskulku ei ole kuitenkaan ollut pelkästään yhdensuuntainen, vaan se on jo herättänyt joukon vastareaktioita. Tutkielman lopussa esitellään vallitsevaan arvoilmastoon nähden vaihtoehtoisia tapoja tarkastella opetussuunnitelmia ja niiden kehittämistä.
ASIASANAT: ideologia, opetussuunnitelma, curriculum, diskurssi, hermeneutiikka, valta, tieto, koulutuspolitiikka, konsensus, instrumentalismi, managerialismi, kriittinen teoria, globalisaatio, kehittäminen ja ymmärtäminen.