Toisen asteen ammatillisten opettajien lähdemaisema : information horizons -tutkimus Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa
HJELM, JARI (2006)
2006
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15533
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15533
Tiivistelmä
Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena ovat toisen asteen ammatilliset käsi- ja taideteollisuusalan opettajat sekä heidän ammattialallansa käytettävät tiedonlähteet. Tutkimus lukeutuu ammattillisen tiedonhankinnan tutkimukseen. Viitekehyksenä käytetään Sonnenwaldin lähdemaisemaa eli information horizons -mallia. Haastattelut tehtiin Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa esitellään tiedonhankintatutkimuksen viitekehyksiä ja valotetaan opettajien sekä käsi- ja taideteollisuusalan toimijoiden tiedonhankintakäyttäytymistä käsittelevää aiempaa tutkimusta viiden pro -gradu -tutkielman kautta. Empiirisessä osiossa vastataan tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuskysymyksiä ovat
miten oppilaitoksen ammattialalle saadaan tietoa
mitä lähteitä käytetään
miksi lähteitä käytetään tai jätetään käyttämättä
sekä kuinka lähteet suhteutuvat toisiinsa.
Aineiston keruu toteutettiin Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa puolistrukturoidulla ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui yhdeksältä eri ammattialalta yhteensä 19 opettajaa.
Käytetyimpiä tiedonlähteitä olivat oma kokemus sekä ammattitaito, kollegat, kirjallisuus sekä Internet. Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia kuin alaa käsittelevässä aiemmassa tutkimuksessa, joskin eroja löytyi käytetyimpien lähteiden järjestyksessä. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna opettajien oma kokemus ja taito nousi selvästi käytetyimmäksi lähteeksi, samoin kollegoita hyödynnettiin ennemmin kuin kirjoja. Yhtenevää aiempien tutkimustulosten kanssa oli, että opettajat suodattavat, jäsentävät ja tuottavat tietoa. Myös opiskelijoita hyödynnettiin tiedonlähteinä.
Aineistoa kerätessä myös havaittiin, että Sonnenwaldin lähdemaisemametodologia ei sovellu sellaisenaan ryhmähaastattelussa käytettäväksi.
Asiasanat: opinnäytteet, informaatiotutkimus, tiedonhankinta, tiedonlähteet, ammatillisten opintojen opettajat, toisen asteen koulutus, käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa esitellään tiedonhankintatutkimuksen viitekehyksiä ja valotetaan opettajien sekä käsi- ja taideteollisuusalan toimijoiden tiedonhankintakäyttäytymistä käsittelevää aiempaa tutkimusta viiden pro -gradu -tutkielman kautta. Empiirisessä osiossa vastataan tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuskysymyksiä ovat
miten oppilaitoksen ammattialalle saadaan tietoa
mitä lähteitä käytetään
miksi lähteitä käytetään tai jätetään käyttämättä
sekä kuinka lähteet suhteutuvat toisiinsa.
Aineiston keruu toteutettiin Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa puolistrukturoidulla ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui yhdeksältä eri ammattialalta yhteensä 19 opettajaa.
Käytetyimpiä tiedonlähteitä olivat oma kokemus sekä ammattitaito, kollegat, kirjallisuus sekä Internet. Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia kuin alaa käsittelevässä aiemmassa tutkimuksessa, joskin eroja löytyi käytetyimpien lähteiden järjestyksessä. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna opettajien oma kokemus ja taito nousi selvästi käytetyimmäksi lähteeksi, samoin kollegoita hyödynnettiin ennemmin kuin kirjoja. Yhtenevää aiempien tutkimustulosten kanssa oli, että opettajat suodattavat, jäsentävät ja tuottavat tietoa. Myös opiskelijoita hyödynnettiin tiedonlähteinä.
Aineistoa kerätessä myös havaittiin, että Sonnenwaldin lähdemaisemametodologia ei sovellu sellaisenaan ryhmähaastattelussa käytettäväksi.
Asiasanat: opinnäytteet, informaatiotutkimus, tiedonhankinta, tiedonlähteet, ammatillisten opintojen opettajat, toisen asteen koulutus, käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset