Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden hyvinvointitutkimus
VUOKARE, MIKKO (2006)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VUOKARE, MIKKO
2006
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2006-03-30Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden yleistä hyvinvointia. Tavoitteena oli myös selvittää missä tilanteessa jaksamiseen liittyvää ongelmaa esiintyy sekä pyrkiä selvittämään opiskelijoiden omaa tulkintaa hyvinvointia uhkaavista tekijöistä. Tarkoituksena oli myös selvittää TTY:n eri koulutusohjelmien opiskelijoiden eroja erilaisten stressitekijöiden ja resurssien suhteen. Edelleen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eroaako soveltuvuusarvion kautta tulleiden psyykkinen hyvinvointi pääsykokeella tai suoraan papereilla sisään tulleista sekä selvittää mitkä tekijät ovat yhteydessä psyykkisiin stressioireisiin.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 532 opiskelijaa, jotka edustivat kaikkia oppilaitoksen 13 koulutusohjelmaa. Aineisto hankittiin lähettämällä ositetulla satunnaisotannalla vajaalle 1300 opiskelijalle sähköpostiviesti, jossa sijainneen linkin kautta pääsi täyttämään internet-sivuilla ollut kyselylomake. Tietojen keräämisen ajankohta oli huhtikuun puoliväli-toukokuun puoliväli 2004.
Runsasta stressiä koki opiskelijoista mittaushetkellä hieman yli neljäsosa. Kuormittavimmiksi tekijöiksi opiskelijat kokivat esiintymisen ja otteen saamisen opiskelusta. Voimavaroja opiskelijat saivat eniten ihmissuhteista, opiskelutovereista, seurustelusta ja suhteesta vanhempiin. Opiskelijoiden oman arvion mukaan suurin uupumusta aiheuttava tilannetekijä on työmäärän kasautuminen lukukausien loppuun.
Tutkimuksessa löytyi eroja koulutusohjelmien välillä taloudellisissa huolissa, työllistymisen epävarmuudessa, somaattisissa oireissa, osastotuessa, opintoihin sitoutumisessa, tutor-ryhmän toimivuudessa, opintoihin vaikuttamisen mahdollisuudessa, työn ja opiskelun yhteensovittamisen vaikeuksissa, pakollisten kurssien mielekkyydessä ja kurssien koetussa työmäärässä. Eniten somaattisia oireita kokivat arkkitehtuurin opiskelijat. Somaattisista oireista opiskelijoilla oli eniten väsymystä ja niska-hartiaseudun sekä yläselän oireita. Eri sisäänpääsytavoilla tulleiden psyykkisessä hyvinvoinnissa ei ollut eroja. Sen sijaan opintoihin sitoutumisessa oli eroja eri sisäänpääsytavoilla tulleilla.
Tutkimuksen mukaan persoonalliset ja sosiaaliset tekijät olivat yhteydessä psyykkisiin häiriöihin siten, että eniten niitä selittivät vähäinen optimismi, yksinäisyys, opiskelun ja ihmissuhteiden yhteensovittamisen vaikeudet, ikä, sukupuoli ja tyytymättömyys asumiseen. Monien muidenkin tekijöiden voimakas yhteys psyykkisiin häiriöihin oli osoitus opiskelijoiden ongelmien moninaisuudesta. Jatkossa olisi tärkeää miettiä, millä keinoilla yliopisto voisi tukea opiskelijaa paremmin tälle keskeisten voimavaroja antavien tekijöiden saavuttamisessa.
Avainsanat: Hyvinvointi, opiskelija, teknillinen ala, stressi, psyykkiset ja somaattiset oireet, elämäntilanne, koulutusohjelma.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 532 opiskelijaa, jotka edustivat kaikkia oppilaitoksen 13 koulutusohjelmaa. Aineisto hankittiin lähettämällä ositetulla satunnaisotannalla vajaalle 1300 opiskelijalle sähköpostiviesti, jossa sijainneen linkin kautta pääsi täyttämään internet-sivuilla ollut kyselylomake. Tietojen keräämisen ajankohta oli huhtikuun puoliväli-toukokuun puoliväli 2004.
Runsasta stressiä koki opiskelijoista mittaushetkellä hieman yli neljäsosa. Kuormittavimmiksi tekijöiksi opiskelijat kokivat esiintymisen ja otteen saamisen opiskelusta. Voimavaroja opiskelijat saivat eniten ihmissuhteista, opiskelutovereista, seurustelusta ja suhteesta vanhempiin. Opiskelijoiden oman arvion mukaan suurin uupumusta aiheuttava tilannetekijä on työmäärän kasautuminen lukukausien loppuun.
Tutkimuksessa löytyi eroja koulutusohjelmien välillä taloudellisissa huolissa, työllistymisen epävarmuudessa, somaattisissa oireissa, osastotuessa, opintoihin sitoutumisessa, tutor-ryhmän toimivuudessa, opintoihin vaikuttamisen mahdollisuudessa, työn ja opiskelun yhteensovittamisen vaikeuksissa, pakollisten kurssien mielekkyydessä ja kurssien koetussa työmäärässä. Eniten somaattisia oireita kokivat arkkitehtuurin opiskelijat. Somaattisista oireista opiskelijoilla oli eniten väsymystä ja niska-hartiaseudun sekä yläselän oireita. Eri sisäänpääsytavoilla tulleiden psyykkisessä hyvinvoinnissa ei ollut eroja. Sen sijaan opintoihin sitoutumisessa oli eroja eri sisäänpääsytavoilla tulleilla.
Tutkimuksen mukaan persoonalliset ja sosiaaliset tekijät olivat yhteydessä psyykkisiin häiriöihin siten, että eniten niitä selittivät vähäinen optimismi, yksinäisyys, opiskelun ja ihmissuhteiden yhteensovittamisen vaikeudet, ikä, sukupuoli ja tyytymättömyys asumiseen. Monien muidenkin tekijöiden voimakas yhteys psyykkisiin häiriöihin oli osoitus opiskelijoiden ongelmien moninaisuudesta. Jatkossa olisi tärkeää miettiä, millä keinoilla yliopisto voisi tukea opiskelijaa paremmin tälle keskeisten voimavaroja antavien tekijöiden saavuttamisessa.
Avainsanat: Hyvinvointi, opiskelija, teknillinen ala, stressi, psyykkiset ja somaattiset oireet, elämäntilanne, koulutusohjelma.