HOJKS -prosessi ja siihen liittyvä kodin ja koulun välinen yhteistyö Riihimäellä vanhempien näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Riihimäen peruskoulun alaluokkien oppilaiden vanhempien käsityksistä ja kokemuksista HOJKS ­prosessista ja siihen liittyvästä yhteistyöstä. Tutkimuksemme pääongelma oli: Millaisia kokemuksia ja käsityksiä Riihimäen peruskoulun erityisluokan oppilaiden vanhemmilla on HOJKS ­prosessista (laadinta, toteutus ja seuranta) ja siihen liittyvästä yhteistyöstä kodin ja koulun välillä.

Tutkimuksemme jakautuu kahteen tutkimusalueeseen. Tutkimusalue 1 käsittää vanhempien kokemuksia ja käsityksiä lapsensa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadinnasta, toteutuksesta ja seurannasta. Tutkimusalue 2 käsittää vanhempien kokemuksia ja käsityksiä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä HOJKS -prosessiin liittyen.

Tutkimuksemme on kvantitatiivinen. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketutkimuksena. Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille Riihimäen peruskoulun alaluokkien erityisoppilaiden vanhemmille. Kyselylomake sisälsi väittämiä HOJKS -prosessiin ja yhteystyöhön liittyen, josta vanhemmat valitsivat parhaiten omaa kokemustaan tai käsitystään vastaavan vaihtoehdon. Tutkimusaineistoa analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin SPSS -ohjelman avulla. Lisäksi kyselylomake sisälsi muutaman avoimen kysymyksen, joita tulkittiin kvalitatiivisesti.

Tutkimustulokset osoittivat, että Riihimäellä vanhemmat ovat valtaosin tyytyväisiä HOJKS-prosessiin sekä yhteistyöhön kodin ja koulun välillä. Kuitenkin useimmiten noin joka viides kyselyyn vastanneesta vanhemmista oli ainakin joltain osin tyytymätön HOJKS ­prosessiin tai siihen liittyvän yhteistyöhön kodin ja koulun välillä. Tutkimustuloksista selvisi myös, että todella moni vanhempi toivoisi yhteistyötä kodin ja koulun välillä tehtävän aiempaa enemmän.

Asiasanat: HOJKS, HOJKS -prosessi, vanhempien kokemukset ja käsitykset, kodin ja koulun välinen yhteistyö, yksilöllistäminen, moniammatillisuus