”Toimittajien ammatillinen keskitysleiri” Haastattelututkimus Katso-lehden vuoden 2003 lehtiuudistuksen vaikutuksesta toimittajien ammatti-identiteettiin
KAUKONEN, HERTTA-MARI (2006)
2006
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15502
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15502
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on selvittää Katso-lehden toimittajien ammatti-identiteetin muutosta vuoden 2003 uudistuksessa, jossa Katso-lehti muuttui televisiolehdestä juorulehdeksi. Olen tutkinut muutosta haastattelemalla jokaista, kolmeatoista, muutoksen aikaista, vakituista Katson toimittajaa teemahaastattelurunkoa apuna käyttäen.
Tutkielmani teoreettisessa osuudessa esittelen aikakauslehdistön erityispiirteitä, viihteellistymisen historiaa ja professionalismi-teorioita. Empiirisessä osiossa käyn läpi vuoden 2003 muutoksen Katson toimittajien näkökulmasta ja analysoin heidän puhettaan muutoksesta erityisesti professionaalisuuden näkökulmasta.
Tutkielmani keskeisiä tuloksia ovat, että Katso-lehden toimittajat olivat samaistaneet itsensä tv-lehden aikana vahvasti asiantuntijoiksi ja kansansivistäjiksi. Muutoksen aikaan Katson toimittajien ammatti-identiteetti oli hukassa ja osa toimittajista koki tärkeimmäksi ammattitaitoaan mittaavaksi piirteeksi sopeutumisen minkälaiseen muutokseen tahansa.
Juorulehteen siirtymisestä tiedotettiin katsolaisten mielestä liian myöhään. Muutoksesta kuultuaan yhdeksän kolmestatoista toimittajasta harkitsi lähtöä.
Muutoksen jälkeen Katson toimittajat onnistuivat määrittelemään ammattilaisuutensa uudestaan. He kokivat lehden markkinoinnin aiempaa läheisemmin toimittajan ammattiin liittyväksi, mutta samaistivat itsensä edelleen lukijan palvelijoiksi. Kolmestatoista toimittajasta seitsemän jatkaa.
Katsolaisilla meni muutoksesta selviytymiseen puolesta vuodesta vuoteen. He selviytyivät muutoksesta painottamalla kaupallista menestystä, asiantuntijaroolinsa osittaista säilymistä ja uusien lukijoiden palvelemista. Osa opiskelee ja osa kirjoittaa muualle, koska ei saa työstään enää henkistä tyydytystä. Kaksi toimittaja yritti säilyttää Katson mahdollisimman vanhan mallisena, ”ujuttamalla” mahdollisimman paljon asiasisältöä lyhentyneisiin juttuihin. Yksi kirjoitti yhtä pitkästi kuin ennenkin tietokoneensa muistiin ja lyhensi juttunsa sen jälkeen määrättyyn mittaan.
Katsolaisista osa on enää pinnallisesti sitoutunut lehteensä. He kokevat olevansa ”vain töissä” lehdessä. Heille työilmapiiri, palkka ja talon edut ovat tulleet tärkeämmiksi kuin varsinainen työ. Osa viihtyy paremmin kuin ennen uudistusta ja loputkin hyvin tai ainakin välttävästi.
Asiasanat: lehtimuutos, muutostutkimus, haastattelututkimus, Katso-lehti, professionalismi, viihteellistyminen
Tutkielmani teoreettisessa osuudessa esittelen aikakauslehdistön erityispiirteitä, viihteellistymisen historiaa ja professionalismi-teorioita. Empiirisessä osiossa käyn läpi vuoden 2003 muutoksen Katson toimittajien näkökulmasta ja analysoin heidän puhettaan muutoksesta erityisesti professionaalisuuden näkökulmasta.
Tutkielmani keskeisiä tuloksia ovat, että Katso-lehden toimittajat olivat samaistaneet itsensä tv-lehden aikana vahvasti asiantuntijoiksi ja kansansivistäjiksi. Muutoksen aikaan Katson toimittajien ammatti-identiteetti oli hukassa ja osa toimittajista koki tärkeimmäksi ammattitaitoaan mittaavaksi piirteeksi sopeutumisen minkälaiseen muutokseen tahansa.
Juorulehteen siirtymisestä tiedotettiin katsolaisten mielestä liian myöhään. Muutoksesta kuultuaan yhdeksän kolmestatoista toimittajasta harkitsi lähtöä.
Muutoksen jälkeen Katson toimittajat onnistuivat määrittelemään ammattilaisuutensa uudestaan. He kokivat lehden markkinoinnin aiempaa läheisemmin toimittajan ammattiin liittyväksi, mutta samaistivat itsensä edelleen lukijan palvelijoiksi. Kolmestatoista toimittajasta seitsemän jatkaa.
Katsolaisilla meni muutoksesta selviytymiseen puolesta vuodesta vuoteen. He selviytyivät muutoksesta painottamalla kaupallista menestystä, asiantuntijaroolinsa osittaista säilymistä ja uusien lukijoiden palvelemista. Osa opiskelee ja osa kirjoittaa muualle, koska ei saa työstään enää henkistä tyydytystä. Kaksi toimittaja yritti säilyttää Katson mahdollisimman vanhan mallisena, ”ujuttamalla” mahdollisimman paljon asiasisältöä lyhentyneisiin juttuihin. Yksi kirjoitti yhtä pitkästi kuin ennenkin tietokoneensa muistiin ja lyhensi juttunsa sen jälkeen määrättyyn mittaan.
Katsolaisista osa on enää pinnallisesti sitoutunut lehteensä. He kokevat olevansa ”vain töissä” lehdessä. Heille työilmapiiri, palkka ja talon edut ovat tulleet tärkeämmiksi kuin varsinainen työ. Osa viihtyy paremmin kuin ennen uudistusta ja loputkin hyvin tai ainakin välttävästi.
Asiasanat: lehtimuutos, muutostutkimus, haastattelututkimus, Katso-lehti, professionalismi, viihteellistyminen