Työmarkkina-asema ja maahanmuuttopoliittiset preferenssit
OKSANEN, JUHO (2006)
OKSANEN, JUHO
2006
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-03-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15494
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15494
Tiivistelmä
Tämä tutkimus keskittyy eurooppalaisten yksilöiden maahanmuuttopoliittisten preferenssien selittämiseen. Yksilöiden maahanmuuttopoliittisista preferensseistä on kiinnostuttu taloustieteissä, koska niillä on voitu testata maahanmuutosta luotujen taloudellisten mallien toimivuutta. Tässä tutkimuksessa maahanmuuttopoliittisia preferenssejä selitetään poliittisen taloustieteen viitekehyksessä ja keskitytään erityisesti yksilön työmarkkina-aseman sekä maahanmuuttopoliittisten preferenssien välisen yhteyden tutkimiseen.
Tutkimuksen aineistona on European Social Survey 2002-2003. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti kantaväestön suhtautumista matalan ja korkean tuottavuuden työvoiman maahanmuuttoon. Heckscher-Ohlinin-mallin ja tuotannontekijöiden osuuksien mallin perusteella voidaan ennustaa, että yksilöt preferoivat sellaisten ihmisten maahanmuuttoa, jotka eivät tule kilpailemaan heidän kanssaan samoille työmarkkinoille.
Tutkimuksen selitettävä muuttuja on järjestysasteikollinen, joten aineiston analysointi aloitetaan järjestysasteikollisella logit-analyysillä (ordered logit analysis). Järjestysasteikollinen analyysi ei kuitenkaan täytä paralleelisten regressioiden oletusta, jolloin järjestysasteikollisen regression tuottamat tulokset saattavat olla harhaisia. Harhaisten tulosten välttämiseksi aineiston analyysiä jatketaan multinominaalisella logit-analyysillä.
Aineiston analyysin perusteella yksilön työmarkkina-asema on heikko maahanmuuttopoliittisten preferenssien selittäjä. Työmarkkina-asemaa kuvaavan koulutus-muuttujan selitysvoima liittyy pääasiassa kahteen työmarkkina-aseman ulkopuoliseen tekijään. Ensinnäkin korkeasti koulutetut arvioivat maahanmuuton vaikutuksia positiivisemmin kuin matalasti koulutetut. Toiseksi korkeasti koulutetut ovat koulutuksen yhteydessä sisäistäneet suvaitsevamman arvomaailman kuin matalasti koulutetut. Lisäksi korkeasti koulutetut preferoivat matalasti koulutettuja liberaalimpaa maahanmuuttopolitiikkaa myös suhteessa korkean tuottavuuden työvoimaa edustaviin maahanmuuttajiin, mikä on vastoin taloudellisen teorian odotuksia.
Tutkimuksen perusteella ei ole syytä hylätä rationaalista etunäkökulmaa maahanmuuttopoliittisten preferenssien selittämisessä. Tulosten perusteella korkeasti koulutetut painottavat matalasti koulutettuja enemmän korkean tuottavuuden työvoiman maahanmuutosta aiheutuvia (taloudellisia) hyötyjä. Yksilöt arvioivat maahanmuutosta mahdollisesti koituvia hyötyjä enemmän koko kansantalouden tasolla kuin oman työmarkkina-asemansa perusteella. Käytännön maahanmuuttopolitiikan kannalta tämän tutkimuksen tulokset ovat haastavia. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan on yleisesti ottaen rajoittavaa ja merkittävä osa suomalaisten rajoittavista preferensseistä selittyy kulttuurisilla sekä asenteellisilla tekijöillä.
Avainsanat: maahanmuutto, poliittinen taloustiede
Tutkimuksen aineistona on European Social Survey 2002-2003. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti kantaväestön suhtautumista matalan ja korkean tuottavuuden työvoiman maahanmuuttoon. Heckscher-Ohlinin-mallin ja tuotannontekijöiden osuuksien mallin perusteella voidaan ennustaa, että yksilöt preferoivat sellaisten ihmisten maahanmuuttoa, jotka eivät tule kilpailemaan heidän kanssaan samoille työmarkkinoille.
Tutkimuksen selitettävä muuttuja on järjestysasteikollinen, joten aineiston analysointi aloitetaan järjestysasteikollisella logit-analyysillä (ordered logit analysis). Järjestysasteikollinen analyysi ei kuitenkaan täytä paralleelisten regressioiden oletusta, jolloin järjestysasteikollisen regression tuottamat tulokset saattavat olla harhaisia. Harhaisten tulosten välttämiseksi aineiston analyysiä jatketaan multinominaalisella logit-analyysillä.
Aineiston analyysin perusteella yksilön työmarkkina-asema on heikko maahanmuuttopoliittisten preferenssien selittäjä. Työmarkkina-asemaa kuvaavan koulutus-muuttujan selitysvoima liittyy pääasiassa kahteen työmarkkina-aseman ulkopuoliseen tekijään. Ensinnäkin korkeasti koulutetut arvioivat maahanmuuton vaikutuksia positiivisemmin kuin matalasti koulutetut. Toiseksi korkeasti koulutetut ovat koulutuksen yhteydessä sisäistäneet suvaitsevamman arvomaailman kuin matalasti koulutetut. Lisäksi korkeasti koulutetut preferoivat matalasti koulutettuja liberaalimpaa maahanmuuttopolitiikkaa myös suhteessa korkean tuottavuuden työvoimaa edustaviin maahanmuuttajiin, mikä on vastoin taloudellisen teorian odotuksia.
Tutkimuksen perusteella ei ole syytä hylätä rationaalista etunäkökulmaa maahanmuuttopoliittisten preferenssien selittämisessä. Tulosten perusteella korkeasti koulutetut painottavat matalasti koulutettuja enemmän korkean tuottavuuden työvoiman maahanmuutosta aiheutuvia (taloudellisia) hyötyjä. Yksilöt arvioivat maahanmuutosta mahdollisesti koituvia hyötyjä enemmän koko kansantalouden tasolla kuin oman työmarkkina-asemansa perusteella. Käytännön maahanmuuttopolitiikan kannalta tämän tutkimuksen tulokset ovat haastavia. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan on yleisesti ottaen rajoittavaa ja merkittävä osa suomalaisten rajoittavista preferensseistä selittyy kulttuurisilla sekä asenteellisilla tekijöillä.
Avainsanat: maahanmuutto, poliittinen taloustiede