Pedagogisen johtamisen yhteys työyhteisön ilmapiiriin sekä työmotivaatioon ja työhön sitoutumiseen
MANNINEN, JAANA (2006)
MANNINEN, JAANA
2006
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-03-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15492
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15492
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pedagogisen johtamisen yhteyttä opettajien työmotivaatioon, työilmapiiriin ja työhön sitoutumiseen sekä kuvailla tutkimusilmiötä yleisesti. Lisäksi selvitetään työmotivaation ja työilmapiirin yhteyttä toisiinsa ja työhön sitoutumiseen. Tutkimuksen päähypoteesina on, että hyvä pedagoginen johtaminen, jossa on mahdollisesti myös kvanttijohtamisen piirteitä, tuottaa opettajille hyvän työmotivaation ja työilmapiirin ja saa heidät sitoutumaan työhönsä.
Tutkimusmenetelmänä on kvantitatiivisella tutkimusotteella toteutettu kuvaileva survey tutkimus, ja tutkimuskohteena oli 1360 opettajaa ympäri Suomea, eri koulumuodoista ja ikäryhmistä. Laaja tutkimusaineisto kerättiin internet-kyselylomakkeen avulla, jolloin opettajien vastaukset tallentuivat suoraan SPSS tilasto-ohjelmalla analysoitavaan muotoon. Analyysimenetelmänä käytettiin mm. faktorianalyysia, summamuuttujia ja regressioanalyysia.
Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään mm. Siv Theirin pedagogisen johtamisen malliin ja Danah Zoharin kvanttijohtamisen malliin, Pekka Ruohotien tutkimuksiin motivaatiosta, Daniel Golemanin emotionaalisen ilmapiirin malliin, sekä henkisen ilmapiirin ja työhön sitoutumisen keskeisiin käsitteisiin.
Tutkimustulokset ovat yhdensuuntaisia aikaisempien tutkimusten sekä teoreettisen viitekehyksen kanssa. Näin ollen hyvällä pedagogisella johtamisella on yhteyttä opettajien työmotivaatioon, työilmapiiriin ja työhön sitoutumiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvä pedagoginen johtaminen näyttää tuottavan opettajille hyvän työmotivaation, työilmapiirin ja saa opettajat sitoutumaan työhönsä. Yllättävää tutkimuksessa kuitenkin on mm. se, että hyvä pedagoginen johtaminen näyttää lisäävä myös ulkoista motivaatiota, että hyvällä emotionaalisella ilmapiirillä ei näytä olevan lainkaan yhteyttä sisäiseen motivaatioon, ja että hyvä henkinen ilmapiiri näyttää nostavan myös ulkoista motivaatiota.
Tämän tutkimuksen edetessä syntyi myös johtamisen teorian kannalta uusi käsite, pedagoginen kvanttijohtaminen. Käytännön johtamisen kannalta tämä tutkimus tuo tutuksi kvanttijohtamisen periaatteita myös koulun johtamisen näkökulmasta.
Avainsanat: johtaminen, johtajuus, pedagoginen johtaminen, kvanttijohtaminen, työmotivaatio, työilmapiiri, työhön sitoutuminen.
Tutkimusmenetelmänä on kvantitatiivisella tutkimusotteella toteutettu kuvaileva survey tutkimus, ja tutkimuskohteena oli 1360 opettajaa ympäri Suomea, eri koulumuodoista ja ikäryhmistä. Laaja tutkimusaineisto kerättiin internet-kyselylomakkeen avulla, jolloin opettajien vastaukset tallentuivat suoraan SPSS tilasto-ohjelmalla analysoitavaan muotoon. Analyysimenetelmänä käytettiin mm. faktorianalyysia, summamuuttujia ja regressioanalyysia.
Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään mm. Siv Theirin pedagogisen johtamisen malliin ja Danah Zoharin kvanttijohtamisen malliin, Pekka Ruohotien tutkimuksiin motivaatiosta, Daniel Golemanin emotionaalisen ilmapiirin malliin, sekä henkisen ilmapiirin ja työhön sitoutumisen keskeisiin käsitteisiin.
Tutkimustulokset ovat yhdensuuntaisia aikaisempien tutkimusten sekä teoreettisen viitekehyksen kanssa. Näin ollen hyvällä pedagogisella johtamisella on yhteyttä opettajien työmotivaatioon, työilmapiiriin ja työhön sitoutumiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvä pedagoginen johtaminen näyttää tuottavan opettajille hyvän työmotivaation, työilmapiirin ja saa opettajat sitoutumaan työhönsä. Yllättävää tutkimuksessa kuitenkin on mm. se, että hyvä pedagoginen johtaminen näyttää lisäävä myös ulkoista motivaatiota, että hyvällä emotionaalisella ilmapiirillä ei näytä olevan lainkaan yhteyttä sisäiseen motivaatioon, ja että hyvä henkinen ilmapiiri näyttää nostavan myös ulkoista motivaatiota.
Tämän tutkimuksen edetessä syntyi myös johtamisen teorian kannalta uusi käsite, pedagoginen kvanttijohtaminen. Käytännön johtamisen kannalta tämä tutkimus tuo tutuksi kvanttijohtamisen periaatteita myös koulun johtamisen näkökulmasta.
Avainsanat: johtaminen, johtajuus, pedagoginen johtaminen, kvanttijohtaminen, työmotivaatio, työilmapiiri, työhön sitoutuminen.