Slave Religion and the Bible in The Confessions of Nat Turner by William Styron. Aspects of Historical Representation & Biblical Intertextuality
KUPIAINEN, HANNELE (2006)
KUPIAINEN, HANNELE
2006
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-03-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15488
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15488
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena ovat orjien uskonnon kuvaus sekä Raamatun intertekstuaalisuus William Styronin Pulitzer-palkitussa romaanissa ”The Confessions of Nat Turner” (1967, suom. Nat Turnerin kapina). Musta orja ja saarnaaja Nat Turner johti Yhdysvaltain historian väkivaltaisinta orjakapinaa Southamptonissa Virginian osavaltiossa vuonna 1831. William Styronin romaani on fiktiivinen kertomus Nat Turnerin elämästä; hänen lapsuudestaan aina johtamaansa kapinaan ja kuolemantuomioon asti.
Työni ensimmäisessä teoriaosassa tarkastelen orjien uskontoa Pohjois-Amerikan etelävaltioissa eri tutkimusten ja elämänkertojen valossa. Tutkin myös valkoisten seurakuntalaisten ja valtakirkkojen näkemyksiä ja asenteita orjiin sekä orjuuteen. Eri tutkimuslähteistä käy ilmi, että kristillisen uskon vaikutus orjien elämään oli mullistava, koska orjuus voitiin nähdä Raamatun valossa Jumalan tahdon vastaisena asiana. Orjuutta tuli siten vastustaa eri tavoin ja monet kapinat tai niiden yritykset saivatkin alkunsa mustan kirkon piiristä. Tutkimusosassa pohdin muun muassa sitä, inspiroiko usko Styronin romaanin mustia henkilöhahmoja taistelemaan orjuutta vastaan ja minkälaisen kuvan Styron luo mustista miehistä ja naisista kristillisessä etelässä.
Toisessa teoriaosassa esittelen jälkistrukturalisistisia ja strukturalistisia intertekstuaalisuusteorioita. Gérard Genetten strukturalistisen teorian avulla rajaan tutkimuksen intertekstuaalisuuteen, joka sisältää lainaukset ja viittaukset sekä paratekstuaalisuuteen, jota edustavat mm. otsikot ja motto.
William Styronin romaanissa vallalla olleet orjuutta puoltavat näkemykset tulevat ilmi valkoisten henkilöhahmojen välityksellä ja myös kirkon sitä kannattava teologia tulee papiston puheissa ja toiminnassa esiin. Styron kuvaa mustan orjan Sambo-tyyppinä, joka sopeutuu orjuuteen eikä vastusta sitä. Lisäksi kuvauksessa voidaan nähdä myös muita stereotypioita, kuten musta raiskaajamies tai moraaliltaan epäilyttävä musta nainen. Usko näyttää olevan voimavara ainoastaan Nat Turnerille, joka saa innoituksen väkivaltaiseen kapinaansa Raamatun profeetallisista kirjoista.
Romaani sisältää yli 80 suoraa Raamatun lainausta sekä lukuisia viittauksia siihen. Styron yhdistää taidokkaasti Raamatun kohtia Nat Turnerin erilaisiin elämäntilanteisiin ja piirtää hänen kauttaan lukijalle monia niistä merkityksistä, joita Raamatulla oli mustille orjuuden aikana. Kirjailija viittaa myös Raamatun eri henkilöihin, tapahtumiin ja paikkoihin romaanin eri henkilöhahmojen, tilanteiden ja paikkojen kautta. Nat Turner tulkitsee Raamattua elämäntilanteestaan käsin, johon eniten vaikuttaa kokemus omasta ja myös toisten mustien orjuudesta. Lukiessaan Raamattua, Turner samalla ”kirjoittaa” sitä uudelleen sillä tavoin, että se vastaa hänen omaa kokemustaan riistosta, sorrosta ja väkivallasta sekä oikeuttaa hänet kostamaan valkoisille heidän pahuutensa. Samalla hänestä tulee valkoisille Jumalan ruoska ja mustille Messias-tyyppi, joka vapauttaa kansansa orjuuden ikeestä.
Hakusanoja: Nat Turner, orjuus, orjien uskonto, Raamattu
Työni ensimmäisessä teoriaosassa tarkastelen orjien uskontoa Pohjois-Amerikan etelävaltioissa eri tutkimusten ja elämänkertojen valossa. Tutkin myös valkoisten seurakuntalaisten ja valtakirkkojen näkemyksiä ja asenteita orjiin sekä orjuuteen. Eri tutkimuslähteistä käy ilmi, että kristillisen uskon vaikutus orjien elämään oli mullistava, koska orjuus voitiin nähdä Raamatun valossa Jumalan tahdon vastaisena asiana. Orjuutta tuli siten vastustaa eri tavoin ja monet kapinat tai niiden yritykset saivatkin alkunsa mustan kirkon piiristä. Tutkimusosassa pohdin muun muassa sitä, inspiroiko usko Styronin romaanin mustia henkilöhahmoja taistelemaan orjuutta vastaan ja minkälaisen kuvan Styron luo mustista miehistä ja naisista kristillisessä etelässä.
Toisessa teoriaosassa esittelen jälkistrukturalisistisia ja strukturalistisia intertekstuaalisuusteorioita. Gérard Genetten strukturalistisen teorian avulla rajaan tutkimuksen intertekstuaalisuuteen, joka sisältää lainaukset ja viittaukset sekä paratekstuaalisuuteen, jota edustavat mm. otsikot ja motto.
William Styronin romaanissa vallalla olleet orjuutta puoltavat näkemykset tulevat ilmi valkoisten henkilöhahmojen välityksellä ja myös kirkon sitä kannattava teologia tulee papiston puheissa ja toiminnassa esiin. Styron kuvaa mustan orjan Sambo-tyyppinä, joka sopeutuu orjuuteen eikä vastusta sitä. Lisäksi kuvauksessa voidaan nähdä myös muita stereotypioita, kuten musta raiskaajamies tai moraaliltaan epäilyttävä musta nainen. Usko näyttää olevan voimavara ainoastaan Nat Turnerille, joka saa innoituksen väkivaltaiseen kapinaansa Raamatun profeetallisista kirjoista.
Romaani sisältää yli 80 suoraa Raamatun lainausta sekä lukuisia viittauksia siihen. Styron yhdistää taidokkaasti Raamatun kohtia Nat Turnerin erilaisiin elämäntilanteisiin ja piirtää hänen kauttaan lukijalle monia niistä merkityksistä, joita Raamatulla oli mustille orjuuden aikana. Kirjailija viittaa myös Raamatun eri henkilöihin, tapahtumiin ja paikkoihin romaanin eri henkilöhahmojen, tilanteiden ja paikkojen kautta. Nat Turner tulkitsee Raamattua elämäntilanteestaan käsin, johon eniten vaikuttaa kokemus omasta ja myös toisten mustien orjuudesta. Lukiessaan Raamattua, Turner samalla ”kirjoittaa” sitä uudelleen sillä tavoin, että se vastaa hänen omaa kokemustaan riistosta, sorrosta ja väkivallasta sekä oikeuttaa hänet kostamaan valkoisille heidän pahuutensa. Samalla hänestä tulee valkoisille Jumalan ruoska ja mustille Messias-tyyppi, joka vapauttaa kansansa orjuuden ikeestä.
Hakusanoja: Nat Turner, orjuus, orjien uskonto, Raamattu