Eurovaalit 2004 : puolueiden vaaliohjelmat ja ehdokkaiden mielipiteet Helsingin Sanomien vaalikoneessa
WALLIN, ELINA (2006)
2006
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-03-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15486
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15486
Tiivistelmä
Pro gradu- tutkielmani käsittelee vuoden 2004 Euroopan parlamenttivaaleja sekä suomalaisten puolueiden että eurovaaliehdokkaiden näkökulmasta. Puolueiden osalta tarkastelen vuoden 2004 eurovaaliohjelmia ja vertailen, miten tutkimukseen valittujen puolueiden vaaliohjelmat erosivat toisistaan. Käsittelen kuuden puolueen, Kansallisen Kokoomuksen, Suomen Keskustan, SDP:n, RKP:n, Vasemmistoliiton sekä Vihreän liiton laatimia eurovaaliohjelmia. Edellä mainitut puolueet valitsin tutkimukseen sillä perusteella, että jokainen puolue sai ainakin yhden edustajan Euroopan parlamenttiin vuoden 2004 eurovaaleissa.
Päästäkseni selvittämään ehdokkaiden kannanottoja, keräsin tutkimukseen valittujen puolueiden asettamien eurovaaliehdokkaiden antamat vastaukset Helsingin Sanomien vaalikoneessa esitettyihin kahteenkymmeneen kysymykseen. Tutkittavia ehdokkaita oli yhteensä 118. Vaalikoneen vastauksia analysoimalla selvitin, miten eri puolueisiin kuuluvien ehdokkaiden mielipiteet erosivat toisistaan, ja minkä puolueen ehdokkaat suhtautuivat myönteisemmin Euroopan integraatiota käsitteleviin kysymyksiin. Tutkimuksessani kysyin myös sitä, vastasivatko ehdokkaiden mielipiteet puolueiden vaaliohjelmien kannanottoja.
Puolueiden vaaliohjelmien tarkastelu osoitti, että kaikki tutkimukseen valitut puolueet suhtautuivat myönteisesti Euroopan integraatioon, vaikka kritiikkiä Euroopan unioni saikin puolueiden vaaliohjelmissa esimerkiksi päätöksenteon tehottomuuden takia. Puolueet nostivat eurovaaliohjelmissaan esille sekä Eurooppa-poliittisia että kansallisia teemoja. Usein kansallinen näkökulma painottui, kun taas ajankohtaiset EU:n asialistalla olevat teemat saatettiin sivuuttaa tai käsitellä varsin yleisellä tasolla.
Ehdokkaiden vastaukset vaalikoneen kysymyksiin taas osoittivat, että puolueiden asettamat ehdokkaat eivät olleet mikään yhteinen joukko, sillä ehdokkaat saattoivat vastata hyvinkin hajanaisesti eri kysymyksiin. Yhtenä selittävänä tekijänä voidaan pitää puolueiden yleisluontoisia vaaliohjelmia, jotka jättivät tilaa ehdokkaiden omille mielipiteille. Vaalikonevastausten lähempi tarkastelu myös osoitti, että osa tutkittujen puolueiden ehdokkaista suhtautui myönteisemmin integraation syventämiseen, kun taas toisten ehdokkaiden mielipiteissä painottui kansallinen näkökulma.
Hakutermit: Euroopan unioni, Euroopan parlamentti, eurovaalit, vaalikone
Päästäkseni selvittämään ehdokkaiden kannanottoja, keräsin tutkimukseen valittujen puolueiden asettamien eurovaaliehdokkaiden antamat vastaukset Helsingin Sanomien vaalikoneessa esitettyihin kahteenkymmeneen kysymykseen. Tutkittavia ehdokkaita oli yhteensä 118. Vaalikoneen vastauksia analysoimalla selvitin, miten eri puolueisiin kuuluvien ehdokkaiden mielipiteet erosivat toisistaan, ja minkä puolueen ehdokkaat suhtautuivat myönteisemmin Euroopan integraatiota käsitteleviin kysymyksiin. Tutkimuksessani kysyin myös sitä, vastasivatko ehdokkaiden mielipiteet puolueiden vaaliohjelmien kannanottoja.
Puolueiden vaaliohjelmien tarkastelu osoitti, että kaikki tutkimukseen valitut puolueet suhtautuivat myönteisesti Euroopan integraatioon, vaikka kritiikkiä Euroopan unioni saikin puolueiden vaaliohjelmissa esimerkiksi päätöksenteon tehottomuuden takia. Puolueet nostivat eurovaaliohjelmissaan esille sekä Eurooppa-poliittisia että kansallisia teemoja. Usein kansallinen näkökulma painottui, kun taas ajankohtaiset EU:n asialistalla olevat teemat saatettiin sivuuttaa tai käsitellä varsin yleisellä tasolla.
Ehdokkaiden vastaukset vaalikoneen kysymyksiin taas osoittivat, että puolueiden asettamat ehdokkaat eivät olleet mikään yhteinen joukko, sillä ehdokkaat saattoivat vastata hyvinkin hajanaisesti eri kysymyksiin. Yhtenä selittävänä tekijänä voidaan pitää puolueiden yleisluontoisia vaaliohjelmia, jotka jättivät tilaa ehdokkaiden omille mielipiteille. Vaalikonevastausten lähempi tarkastelu myös osoitti, että osa tutkittujen puolueiden ehdokkaista suhtautui myönteisemmin integraation syventämiseen, kun taas toisten ehdokkaiden mielipiteissä painottui kansallinen näkökulma.
Hakutermit: Euroopan unioni, Euroopan parlamentti, eurovaalit, vaalikone