Sosioekonomisen taustan vaikutus koulutusvalintaan : Oikeustieteen ja lääketieteen opiskelijoiden diskursseja
RAUTIAINEN, MAARIT (2006)
RAUTIAINEN, MAARIT
2006
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-03-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15449
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15449
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää sosioekonomisen taustan vaikutusta nuorten aikuisten koulutusvalintoihin. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että nykypäivän yhteiskunnassa vallitsee edelleenkin epätasa-arvo koulutusmahdollisuuksien suhteen, eli akateemisten vanhempien jälkeläisillä on otollisemmat lähtökohdat päästä korkeakoulutuksen piiriin ja sitä kautta ylempiin ja paremmin palkattuihin ammatteihin kuin alhaisemmin koulutettujen vanhempien jälkeläisillä. Akateemiset vanhemmat osaavat kannustaa ja auttaa jälkeläisiään muun muassa koulutehtävissä niin, että nämä lapset omaksuvat jo varhain koulumaailmassa tarvittavat taidot ja arvot. Myös kodin kulttuurinen ja sosiaalinen anti tukevat yhteiskunnassa menestymistä heidän kohdallaan, kun taas alhaisemman koulutason vanhempien jälkeläisillä ei ole näitä seikkoja tukenaan koulumaailmaan siirtyessään. Tästä syystä jälkimmäisen ryhmän jälkeläiset suuntautuvat helpommin alhaisempaan jatkokoulutukseen peruskoulun jälkeen.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa diskurssianalyysiä käyttäen pyrin löytämään nuorten aikuisten omista kertomuksista attribuutioita heidän koulutusvalinnoilleen, erityisesti heidän sosioekonomiseen taustaansa ja itsetunnon kehitykseen liittyen. Tutkimukseni aineisto koostuu oikeustieteen ja lääketieteen opiskelijoista. Pyysin heitä sähköpostitse kirjoittamaan vapaamuotoisen kuvauksen oman sosioekonomisen taustansa ja itsetunnon kehityksensä vaikutuksesta koulutusvalinnoilleen ja vastauksia sain kaiken kaikkiaan 68 kappaletta. Esittelen lyhyesti kaikki vastaukset kvantitatiivisessa muodossa ja perehdyn tarkemmin laadullisessa analyysissä 22 vastaukseen, joissa asioita oli pohdittu syvällisesti. Diskurssianalyysini pohjautuu osin Jokisen, Juhilan ja Soinisen näkemyksiin ja osin Foucaultin teorioihin.
Tutkimustulokseni mukaan akateemisten vanhempien jälkeläisillä on paremmat lähtökohdat kouluttautua pitkälle, mutta myös alhaisemman koulutustason jälkeläiset kokivat koulutusmahdollisuutensa hyvinä. Jälkimmäisen ryhmän kohdalla nousi erityisesti esiin diskurssit ”kutsumusammatista” ja ”paremman tulevaisuuden toiveesta”. Akateemisten vanhempien jälkeläisille oli helpompi samaistua vanhempiin, joka tuki usein miten itsetunnon kehitystä, mutta alhaisemmin koulutettujen vanhempien jälkeläisistäkin monet olivat saaneet kotoa kannustusta jatko-opiskeluilleen, mikä tuki heidän itsetuntonsa kehitystä. Vaikka alhaisemman koulutustason jälkeläisille on tavallaan vaikeampaa suuntautua korkeakouluopintoihin kuin akateemisesti koulutettujen vanhempien jälkeläisillä, ei se kuitenkaan ole mahdotonta, mikäli koulumenestys ja henkilökohtainen motivaatio tukevat valintaa. Yhteiskunnan tuki olisikin erityisen tärkeää niiden nuorten kohdalla, jotka eivät saa kotoa kannustusta, eivätkä jostain syystä menesty peruskoulussa niin, että ovet korkeakouluihin helposti avautuisivat.
ASIASANAT: sosioekonominen tausta, koulutuksen periytyvyys, habitus, itsetunto
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa diskurssianalyysiä käyttäen pyrin löytämään nuorten aikuisten omista kertomuksista attribuutioita heidän koulutusvalinnoilleen, erityisesti heidän sosioekonomiseen taustaansa ja itsetunnon kehitykseen liittyen. Tutkimukseni aineisto koostuu oikeustieteen ja lääketieteen opiskelijoista. Pyysin heitä sähköpostitse kirjoittamaan vapaamuotoisen kuvauksen oman sosioekonomisen taustansa ja itsetunnon kehityksensä vaikutuksesta koulutusvalinnoilleen ja vastauksia sain kaiken kaikkiaan 68 kappaletta. Esittelen lyhyesti kaikki vastaukset kvantitatiivisessa muodossa ja perehdyn tarkemmin laadullisessa analyysissä 22 vastaukseen, joissa asioita oli pohdittu syvällisesti. Diskurssianalyysini pohjautuu osin Jokisen, Juhilan ja Soinisen näkemyksiin ja osin Foucaultin teorioihin.
Tutkimustulokseni mukaan akateemisten vanhempien jälkeläisillä on paremmat lähtökohdat kouluttautua pitkälle, mutta myös alhaisemman koulutustason jälkeläiset kokivat koulutusmahdollisuutensa hyvinä. Jälkimmäisen ryhmän kohdalla nousi erityisesti esiin diskurssit ”kutsumusammatista” ja ”paremman tulevaisuuden toiveesta”. Akateemisten vanhempien jälkeläisille oli helpompi samaistua vanhempiin, joka tuki usein miten itsetunnon kehitystä, mutta alhaisemmin koulutettujen vanhempien jälkeläisistäkin monet olivat saaneet kotoa kannustusta jatko-opiskeluilleen, mikä tuki heidän itsetuntonsa kehitystä. Vaikka alhaisemman koulutustason jälkeläisille on tavallaan vaikeampaa suuntautua korkeakouluopintoihin kuin akateemisesti koulutettujen vanhempien jälkeläisillä, ei se kuitenkaan ole mahdotonta, mikäli koulumenestys ja henkilökohtainen motivaatio tukevat valintaa. Yhteiskunnan tuki olisikin erityisen tärkeää niiden nuorten kohdalla, jotka eivät saa kotoa kannustusta, eivätkä jostain syystä menesty peruskoulussa niin, että ovet korkeakouluihin helposti avautuisivat.
ASIASANAT: sosioekonominen tausta, koulutuksen periytyvyys, habitus, itsetunto