Sankarinaisia? Naiskuva konsolipeleissä
HÄMÄLÄINEN, HANNA (2006)
HÄMÄLÄINEN, HANNA
2006
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-03-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15437
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15437
Tiivistelmä
Tutkin konsolipelien naissankareiden representaatioita. Aikaisemmin naiset ovat esiintyneet konsolipeleissä toiminnan kohteina, pelastettavina tai avustajina. Nyt he ovat saaneet aktiivisen roolin. Analysoin sisällönanalyysin avulla kolme seikkailupelien genreen kuuluvaa konsolipeliä: Tomb Raider 5: Chronicles, Dark Angel ja Beyond Good & Evil. Hain peleistä naissankaruuden representaatioita tutkimuskysymysten avulla, jotka liittyivät pelin perusasetelmaan, sankaruuteen ja naiseuteen.
Tutkimuksessani tarkastelin pelien naiskuvaa feministisestä näkökulmasta, jossa sukupuolisuuden nähdään rakentuvan sosiaalisesti. Toisena johtoajatuksena oli Judith Butlerin teoria sukupuolesta toistoina ja esityksenä, jonka mukaan naiskuvan voidaan ajatella rakentuvan. Kun sukupuoli nähdään esityksenä, voidaan pelihahmojen käytöstä ja ulkonäköä tarkkailemalla tuoda esiin naissankaruuden tekijöitä. Avasin pelien representoimaa naiskuvaa huomioiden sankaruuden ja seikkailupelien genren vaikutuksen. Genren ja sankaruuden eritteleminen helpottivat ymmärtämään sitä, mikä naissankaruudesta voidaan tulkita naiseudeksi ja mikä sankaruudeksi.
Tutkimuksen perusteella seikkailupelien luoma kuva naissankarista on ongelmallisen moniulotteinen. Naissankarit ovat monessa suhteessa toistensa kaltaisia, vaikka eroavaisuuksiakin löytyy. He ovat tehtävälleen omistautuneita ja toimivat sankarillisesti vaaroja uhmaten. Keskeisenä tekijänä aineistosta nousi naisten kyseenalaisuus sankarina. Heitä ei oteta tosissaan vaan sankareina naisten pitää todistaa muille ja itselleen, etteivät ole pelkästään kauniita kasvoja eikä naiseus tarkoita puutteita vaan tarjoaa sankarille laajemmat toimintamahdollisuudet. Tämän he tekevät vastaanpuhumisen avulla: parodioimalla mieshahmoja sekä kyseenalaistamalla heidän älyään ja huolehtimisen tarvettaan. Kaikissa kolmessa naissankarissa yhdistyy miehinen toiminnallisuus, voimakkuus ja aggressiivisuuskin naiselliseen ulkonäköön ja lämpöön. Naissankareille sallitaan läheisyydenkaipuu, tunteellisuus ja itsetutkiskelu. He ovat perhekeskeisiä ja analyyttisia. Nainen sankarina rikkoo sosiaalisuutensa ja tunteellisuutensa puolesta sankaruuden perinteistä kuvaa.
Mielenkiintoisena huomiona pidän sitä, että pelien miehet ovat muuttuneet samassa suhteessa kuin naissankaritkin. Naissankarit kuuluvat sekä sukupuolensa, että taustansa puolesta vähemmistöön, mikä laajentaa sankaruuden kuvaa. Tämän lisäksi peleissä on nähtävissä laajoja maskuliinisuuden representaatioita. Pelien huumori pohjautuu kuitenkin pitkälti stereotyyppisyydelle.
Hakutermit:
videopelit, naiskuva, representaatio, sankaruus
Tutkimuksessani tarkastelin pelien naiskuvaa feministisestä näkökulmasta, jossa sukupuolisuuden nähdään rakentuvan sosiaalisesti. Toisena johtoajatuksena oli Judith Butlerin teoria sukupuolesta toistoina ja esityksenä, jonka mukaan naiskuvan voidaan ajatella rakentuvan. Kun sukupuoli nähdään esityksenä, voidaan pelihahmojen käytöstä ja ulkonäköä tarkkailemalla tuoda esiin naissankaruuden tekijöitä. Avasin pelien representoimaa naiskuvaa huomioiden sankaruuden ja seikkailupelien genren vaikutuksen. Genren ja sankaruuden eritteleminen helpottivat ymmärtämään sitä, mikä naissankaruudesta voidaan tulkita naiseudeksi ja mikä sankaruudeksi.
Tutkimuksen perusteella seikkailupelien luoma kuva naissankarista on ongelmallisen moniulotteinen. Naissankarit ovat monessa suhteessa toistensa kaltaisia, vaikka eroavaisuuksiakin löytyy. He ovat tehtävälleen omistautuneita ja toimivat sankarillisesti vaaroja uhmaten. Keskeisenä tekijänä aineistosta nousi naisten kyseenalaisuus sankarina. Heitä ei oteta tosissaan vaan sankareina naisten pitää todistaa muille ja itselleen, etteivät ole pelkästään kauniita kasvoja eikä naiseus tarkoita puutteita vaan tarjoaa sankarille laajemmat toimintamahdollisuudet. Tämän he tekevät vastaanpuhumisen avulla: parodioimalla mieshahmoja sekä kyseenalaistamalla heidän älyään ja huolehtimisen tarvettaan. Kaikissa kolmessa naissankarissa yhdistyy miehinen toiminnallisuus, voimakkuus ja aggressiivisuuskin naiselliseen ulkonäköön ja lämpöön. Naissankareille sallitaan läheisyydenkaipuu, tunteellisuus ja itsetutkiskelu. He ovat perhekeskeisiä ja analyyttisia. Nainen sankarina rikkoo sosiaalisuutensa ja tunteellisuutensa puolesta sankaruuden perinteistä kuvaa.
Mielenkiintoisena huomiona pidän sitä, että pelien miehet ovat muuttuneet samassa suhteessa kuin naissankaritkin. Naissankarit kuuluvat sekä sukupuolensa, että taustansa puolesta vähemmistöön, mikä laajentaa sankaruuden kuvaa. Tämän lisäksi peleissä on nähtävissä laajoja maskuliinisuuden representaatioita. Pelien huumori pohjautuu kuitenkin pitkälti stereotyyppisyydelle.
Hakutermit:
videopelit, naiskuva, representaatio, sankaruus