"Minusta ei tule Monsieur Dioksiinia!" Argumentaatio osana Marseillen jätteenpolttopolemiikkia

Abstract

Tutkimus käsittelee argumentaation käyttöä ympäristökonfliktissa. Tarkastelun kohteena on Marseillen jätteenpolttokiista Etelä-Ranskassa ja erityisesti se, miten kiistan toimijat ovat luoneet uskottavuutta ja merkityksiä kiistalle sekä käyttäneet retorisia argumentteja yleisön hyväksynnän saamiseksi. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää kiistan kulku ja käytetyn retoriikan vaikutukset tapahtumiin.

Tutkimuksen varsinaisena analyysin kohteena ovat paikallislehtien jätteenpolttoa koskevat artikkelit 24.11.2002­18.5.2005. Tutkimusaineistona on lisäksi käytetty ympäristökonflikteja ja argumentaatiota käsittelevää kirjallisuutta sekä Internet-materiaalia kiistan toimijoiden kotisivuilta.

Teoreettisena lähtökohtana ovat konstruktivismi, ympäristökonflikti ja Perelmanin argumentaatioteoria. Analysoin paikallislehdistä kerättyä aineistoa soveltaen Perelmanin argumentaatioteoriaa ja asetin toimijoiden argumentit vastakkain viitenä argumentti-vasta-argumenttiparina: terveysriskit vs. turvallinen moderni tekniikka, demokratia ja oikeudenmukaisuus vs. lainmukaisuus, vaihtoehtoiset jätteenkäsittelytavat vs. ainoa järkevä ratkaisu, ympäristövaikutukset vs. lajittelun ja kierrätyksen korostaminen sekä MPM:n epäluotettavuus vs. poliittinen peli.

Vastakkain on ollut kaksi näkemystä jätteenpoltosta. Jätteenpolttolaitoksen rakentajien mielestä moderni terminen jätteen hyötykäyttö on turvallista ja ekologista sekä ainoa tehokas tapa hoitaa suuret määrät jätettä siinä aikataulussa, jonka EU-lainsäädäntö vaatii. Jätteenpolttoa vastustavien tahojen ­ paikallisten asukkaiden, ympäristöjärjestöjen, SANin kuntainliiton ja maakuntaneuvoston ­ mielestä taas kyseessä on Marseillen jätteitä varten salakavalasti suunniteltu saastuttava dioksiinikone, joka tuhoaa alueen asukkaiden terveyden ja ympäristön.

Toimijoiden valitsema retoriikka ohjasi kiistan kulkua. Arvoista terveys ja demokratia määrittelivät kiistaa eniten. Lisäksi kiistan osapuolien valitsema epäluottamuksen retoriikka on johtanut kiistan kärjistymiseen konfliktiksi, jonka ratkeaminen sopuisasti näyttää mahdottomalta.

Avainsanoja: ympäristökonflikti, argumentaatio, retoriikka, jätteenpoltto.