Puhuttelu Leena Lehtolaisen ja Matti Yrjänä Joensuun dekkarien dialogeissa - "Älä kundi aliarvioi tytön älyä"
RISTILUOMA, JOHANNA (2006)
2006
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-02-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15405
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15405
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan neljän dekkarin dialogeissa esiintyvien puhuttelujen variaatiota. Määrittelen puhutteluiksi kaikki ne ilmaukset, joilla viitataan puhuteltavaan. Tarkastelen siis sekä vokatiivisia puhuttelusanoja että puhuttelulauseiden persoonamuotoja.
Tutkimusaineistoni koostuu Leena Lehtolaisen Ensimmäinen murhani ja Veren vimma -dekkarin sekä Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rakkauden nälkä ja Harjunpää ja pahan pappi -dekkarin dialogeista. Niistä olen poiminut ne suoraa puhetta jäljittelevät dialogit, jotka kuvaavat poliisien keskinäisiä keskusteluja, poliisien ja kuulusteltavien välisiä keskusteluja sekä poliisien ja perheenjäsenten välisiä keskusteluja.
Tutkielmani sijoittuu pääosin sosiolingvistiikan nimellä tunnettuun kielitieteen haaraa, ja sen lähtökohtana ovat aiemman sosiolingvistiikan tutkimustulokset. Lisäksi olen kuitenkin etsinyt näkökulmaa myös keskustelunanalyysista ja pragmatiikasta. Aineistoni käsittelyssä olen hyödyntänyt sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista lähestymistapaa.
Aineistossani yleisimpiä puhuttelupropreja ovat etunimet, joita käytetään tuttuuden ja emotionaalisen läheisyyden ilmaisemiseen. Emotionaalista läheisyyttä ilmaisevilla puhuttelusanoilla puhuja voi suojella puhuteltavan kasvoja tai edesauttaa oman tavoitteensa saavuttamista.
Poliisien työyhteisössä yleisimpiä puhutteluja ovat sukunimi- ja lempinimipuhuttelut. Naispuolisia työtovereita ei kuitenkaan puhutella kahta poikkeusta lukuun ottamatta lempinimellä lainkaan. Sukunimipuhuttelulla puhuttelija ilmaisee etäisyyttä puhuteltavaan henkilöön.
Muodollisen puhuttelun keinoilla, etenkin teitittelyllä ja geneerisen yksikön 3. persoonan käytöllä ilmaistaan aineistossani vain harvoin kohteliaisuutta. Tämä johtuu siitä, että muodollinen etätyyppinen kohteliaisuus on nykyisin korvattu lähityyppisellä kumppani- ja pitämiskohteliaisuudella.
Puhuteltavaan kohdistuvia negatiivisia tunteita ilmaistaan muodollisen puhuttelun keinojen lisäksi affektiivisilla puhutteluappellatiiveilla. Etenkin sukupuoleen viittaavat yleisnimet ja tittelit kantavat sosiaalis-emotionaalista funktiota.
Asiasanat: puhuttelu, puhuttelumuodot, sosiolingvistiikka, keskustelunanalyysi, dialogi
Tutkimusaineistoni koostuu Leena Lehtolaisen Ensimmäinen murhani ja Veren vimma -dekkarin sekä Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rakkauden nälkä ja Harjunpää ja pahan pappi -dekkarin dialogeista. Niistä olen poiminut ne suoraa puhetta jäljittelevät dialogit, jotka kuvaavat poliisien keskinäisiä keskusteluja, poliisien ja kuulusteltavien välisiä keskusteluja sekä poliisien ja perheenjäsenten välisiä keskusteluja.
Tutkielmani sijoittuu pääosin sosiolingvistiikan nimellä tunnettuun kielitieteen haaraa, ja sen lähtökohtana ovat aiemman sosiolingvistiikan tutkimustulokset. Lisäksi olen kuitenkin etsinyt näkökulmaa myös keskustelunanalyysista ja pragmatiikasta. Aineistoni käsittelyssä olen hyödyntänyt sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista lähestymistapaa.
Aineistossani yleisimpiä puhuttelupropreja ovat etunimet, joita käytetään tuttuuden ja emotionaalisen läheisyyden ilmaisemiseen. Emotionaalista läheisyyttä ilmaisevilla puhuttelusanoilla puhuja voi suojella puhuteltavan kasvoja tai edesauttaa oman tavoitteensa saavuttamista.
Poliisien työyhteisössä yleisimpiä puhutteluja ovat sukunimi- ja lempinimipuhuttelut. Naispuolisia työtovereita ei kuitenkaan puhutella kahta poikkeusta lukuun ottamatta lempinimellä lainkaan. Sukunimipuhuttelulla puhuttelija ilmaisee etäisyyttä puhuteltavaan henkilöön.
Muodollisen puhuttelun keinoilla, etenkin teitittelyllä ja geneerisen yksikön 3. persoonan käytöllä ilmaistaan aineistossani vain harvoin kohteliaisuutta. Tämä johtuu siitä, että muodollinen etätyyppinen kohteliaisuus on nykyisin korvattu lähityyppisellä kumppani- ja pitämiskohteliaisuudella.
Puhuteltavaan kohdistuvia negatiivisia tunteita ilmaistaan muodollisen puhuttelun keinojen lisäksi affektiivisilla puhutteluappellatiiveilla. Etenkin sukupuoleen viittaavat yleisnimet ja tittelit kantavat sosiaalis-emotionaalista funktiota.
Asiasanat: puhuttelu, puhuttelumuodot, sosiolingvistiikka, keskustelunanalyysi, dialogi