Sisällä on parempi - vai onko? Kansalliset lähtökohdat Maltan ja Viron EU-jäsenyyskeskustelujen perustana
HYNNINEN, HANNALIINA (2006)
HYNNINEN, HANNALIINA
2006
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-02-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15372
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15372
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden käymää EU-jäsenyyskeskustelua kahden esimerkkimaan Maltan ja Viron kautta. Tutkimuksen primääriaineistona olivat Maltan ja Viron pääpuolueiden tuottamat EU-aiheiset tekstit. Tutkielman tarkoituksena oli tutkia millaisia teemoja ja argumentteja maiden EU-keskusteluissa nostettiin esille sekä erosivatko teemat maiden välillä. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana ja olettamuksena oli, että hakijamaissa käyty keskustelu pohjautuu kansallisiin lähtökohtiin ja erityisolosuhteisiin. Tutkielman tarkoituksena oli siten tutkia myös keskusteluteemojen ja maakohtaisten erityisolosuhteiden välistä yhteyttä. Lisäksi tutkittiin voidaanko maiden keskustelujen väliset erot selittää erilaisilla kansallisilla lähtökohdilla.
Tutkielman aluksi luotiin hypoteeseja mahdollisista keskusteluteemoista maiden taustoja tutkimalla. Keskeisimmät hypoteesit olivat, että Maltan keskustelussa korostuisivat taloudelliset teemat ja Virossa puolestaan turvallisuuteen liittyvät teemat. Taustojen tutkimisen perusteella luotiin keskusteluteemoille luokittelurunko, jota käytettiin aineiston sisällönanalyysissa. Tutkimusmetodi oli yhdistelmä teorialähtöisestä ja teoriaohjaavasta sisällönanalyysista.
Aineiston analyysi osoitti, että Maltalla ja Virossa käytettiin varsin paljon samoja keskusteluteemoja, mutta näkökulma asioihin saattoi olla erilainen. Lisäksi keskustelut sisälsivät myös maakohtaisia teemoja. Maltalla keskeisiä keskusteluteemoja oli useita ja sisäpolitiikka oli niistä keskeisin. Sisäpolitiikkateeman taustalla oli Maltan kaksipuoluejärjestelmän aiheuttama vastustuspolitiikka. Virossa puolestaan turvallisuus, suvereniteetti ja laaja identiteetti nousivat keskeisimmiksi keskusteluteemoiksi johtuen Viron lähimenneisyydestä, Venäjän aiheuttamasta uhasta ja halusta irrottautua neuvostoidentiteetistä.
Tutkimuksen johtopäätös oli, että hakijamaiden EU-jäsenyyskeskustelujen teemoja ja eroavaisuuksia ei voida selittää pelkästään kansallisilla erityisolosuhteilla, vaan myös esimerkiksi EU:n ominaisuuksilla ja puolueideologioilla oli vaikutusta teemojen valintaan. Kansalliset lähtökohdat osoittautuivat kuitenkin EU-jäsenyyskeskustelun teemojen ja näkökulmien keskeisimmiksi taustatekijöiksi.
Hakutermit:
Euroopan unioni, Malta, Viro, sisällönanalyysi
Tutkielman aluksi luotiin hypoteeseja mahdollisista keskusteluteemoista maiden taustoja tutkimalla. Keskeisimmät hypoteesit olivat, että Maltan keskustelussa korostuisivat taloudelliset teemat ja Virossa puolestaan turvallisuuteen liittyvät teemat. Taustojen tutkimisen perusteella luotiin keskusteluteemoille luokittelurunko, jota käytettiin aineiston sisällönanalyysissa. Tutkimusmetodi oli yhdistelmä teorialähtöisestä ja teoriaohjaavasta sisällönanalyysista.
Aineiston analyysi osoitti, että Maltalla ja Virossa käytettiin varsin paljon samoja keskusteluteemoja, mutta näkökulma asioihin saattoi olla erilainen. Lisäksi keskustelut sisälsivät myös maakohtaisia teemoja. Maltalla keskeisiä keskusteluteemoja oli useita ja sisäpolitiikka oli niistä keskeisin. Sisäpolitiikkateeman taustalla oli Maltan kaksipuoluejärjestelmän aiheuttama vastustuspolitiikka. Virossa puolestaan turvallisuus, suvereniteetti ja laaja identiteetti nousivat keskeisimmiksi keskusteluteemoiksi johtuen Viron lähimenneisyydestä, Venäjän aiheuttamasta uhasta ja halusta irrottautua neuvostoidentiteetistä.
Tutkimuksen johtopäätös oli, että hakijamaiden EU-jäsenyyskeskustelujen teemoja ja eroavaisuuksia ei voida selittää pelkästään kansallisilla erityisolosuhteilla, vaan myös esimerkiksi EU:n ominaisuuksilla ja puolueideologioilla oli vaikutusta teemojen valintaan. Kansalliset lähtökohdat osoittautuivat kuitenkin EU-jäsenyyskeskustelun teemojen ja näkökulmien keskeisimmiksi taustatekijöiksi.
Hakutermit:
Euroopan unioni, Malta, Viro, sisällönanalyysi