Evästävää paimentamista nettilaitumella : kaupan ja hallinnon alan ammatillisten aikuiskouluttajien käsityksiä ja näkemyksiä verkko-oppimisesta ja lukutaidosta tietoverkoissa
TUHKANEN-MATTILA, MARJA-SINIKKA (2006)
TUHKANEN-MATTILA, MARJA-SINIKKA
2006
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-02-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15363
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15363
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on verkko-oppiminen ja opetus sekä lukeminen tietoverkoissa. Tutkimuksessa tarkastellaan ammatillisten aikuiskouluttajien käsityksiä ja näkemyksiä verkko-oppimisesta ja lukutaidosta. Tutkimustehtävänä on kuvailla verkko-oppiminen sekä lukutaito käsitteitä aineiston valintojen, haastattelujen ja pohdintojen avulla siten, että tavallinenkin lukija ymmärtää, mitä käsitteillä tarkoitetaan. Lisäksi tavoitteena on selvittää sitä, minkälaisia käsityksiä tutkimushenkilöillä on verkko-oppimisen ilmiöstä ja lukutaidosta tietoverkossa. Tiedonhankintamenetelmänä tutkimuksessa on käytetty haastattelua. Tutkimuksen kohderyhmä muodostuu kaupan ja hallinnon alan ammatillisista aikuiskouluttajista, jotka edustavat viittä eri aikuisoppilaitosta Länsi-, Itä- ja Etelä-Suomen lääneissä. Haastateltavat ovat olleet mukana Opetushallituksen virtuaalikouluhankkeissa ja heillä kaikilla on jonkin verran verkko-opetuskokemusta. Tutkielman tutkimuksellisena lähestymistapana on myötäilty fenomenologista tutkimusotetta. Fenomenologia on varsinaisesti tieteenfilosofian suuntaus, mutta sitä voidaan käyttää myös tutkimusmenetelmänä. Fenomenologia edellyttää tutkijan omaa kokemusta ilmiöstä. Fenomenologisen tutkimusotteen tarkoituksena tässä tutkimuksessa on ollut tarjota kehykset aineistonkeruulle ja haastatteluaineiston analyysille.
Verkko-oppiminen ja uusimmat tieto- ja viestintätekniikan innovaatiot lisäävät opiskelun tasa-arvoisuutta ja joustavuutta. Opiskelija voi tehdä opintojaan koskevia strategisia valintoja. Huolimatta siitä, missä opiskelijan opiskelupaikka on, hän voi suorittaa vaativiakin opintojaksoja tietoverkkoja hyödyntäen. Tämä edellyttää, että opetusjärjestelyt on suunniteltu ja toteutettu siten, että opiskelija voi opiskella tietoverkkojen avulla ammattitaitoisen verkkotutorin ohjauksessa. Tiedollisten ponnistelujen ohella opiskelija kaipaa edelleen muiden opiskelijoiden läsnäoloa myös tietoverkossa. Verkko-oppimisessa ei ole kyse pelkästään tietoverkon välineellisestä toimivuudesta tiedon siirtäjänä vaan siitä kuinka verkko liittää yksilön sosiaaliseen todellisuuteen ja tämän todellisuuden rakentamiseen. Ryhmän tuki oppimisessa on tärkeää. Yhteinen oppimistoiminta antaa opiskelijalle tunteen, että hän kuuluu tiettyyn oppimisyhteisöön.
Tietoverkoissa opiskelu on samanlaista kuin luokka-opiskelu sillä erotuksella, että lähes kaikki opetustilanteeseen liittyvä vuorovaikutus tietoverkossa tapahtuu pääasiassa lukemalla ja kirjoittamalla. Vuorovaikutuksen ja lähes kaiken olemisen ilmentyminen lähinnä tekstinä vaikuttaa verkkotyöskentelyyn voimakkaasti. Verkko-oppijalla tulee olla vähintään hyvä peruslukutaito, jotta hän suoriutuisi verkko-opinnoistaan. Verkko-oppijan ja myös verkko-opettajan tulee osata ilmaista itseään ymmärrettävästi tietoverkoissa. Kirjoittaminen tuo näkyväksi osan oppimisesta ja opettamisesta. Verkko-oppijoille tulee varata aikaa oppimiseen: lukemiseen, kirjoittamiseen ja verkkokeskusteluun. Lukemisen perustaitoihin luetaan nyt myös teknologian käytön avaintaitojen lisäksi tietoverkoissa liikkumisen, tiedon etsimisen ja sähköisten kommunikoinnin valmiudet. Opiskelijoiden lukutaitoa tulee kehittää. Muuhun kuin tekstiin perustuvien verkkotyöskentelyvälineiden määrä ja käyttö tulevat entisestään lisääntymään. Toisaalta lukutaito kehittyy ja monipuolistuu itse verkko-oppimisprosessissa. Oppimista edistää teknologian lukutaito, sillä verkko-oppimisympäristöt voivat edelleenkin olla käyttöliittymältään monimutkaisia ja ylläpidollisesti vaativia.
Verkko-opetuksessa opettajan työnkuva muuttuu. Hänen tehtävänään ei ole informaation jakaminen vaan pikemminkin opiskelijoiden omaehtoisen ja omakohtaisen informaation käsittelyn helpottaminen sekä laajamittaisesti oppijoiden opiskelu-oppimisprosessin tukeminen. Verkko-oppimisen idea on oppijan sisäisessä representaatiossa, mihin opettaja ei voi liioin suoralla toiminnalla vaikuttaa vaan vaikutukset tulevat ensisijaisesti opiskeluympäristön kautta. Vaihtoehto puhtaalle verkko-opetukselle on
ns. yhdistelmämalli, jossa osa opinnoista suoritetaan tietoverkkojen avulla verkkokurssina ja osa perinteisin menetelmin luokkaopetuksena. Hyvät kirjastopalvelut vahvistavat myös verkko-oppijoiden luovaa osaamista. Fyysisten kirjastopalvelujen käytön tarve aikuisopiskelijoiden keskuudessa ei näyttäisi virtuaalisten palvelujen myötä vähentyvän.
Avainsanat: verkko-oppiminen, verkko-opetus, opetusviestintä, lukutaito, medialukutaito, ammatillinen aikuiskoulutus, fenomenologia
Verkko-oppiminen ja uusimmat tieto- ja viestintätekniikan innovaatiot lisäävät opiskelun tasa-arvoisuutta ja joustavuutta. Opiskelija voi tehdä opintojaan koskevia strategisia valintoja. Huolimatta siitä, missä opiskelijan opiskelupaikka on, hän voi suorittaa vaativiakin opintojaksoja tietoverkkoja hyödyntäen. Tämä edellyttää, että opetusjärjestelyt on suunniteltu ja toteutettu siten, että opiskelija voi opiskella tietoverkkojen avulla ammattitaitoisen verkkotutorin ohjauksessa. Tiedollisten ponnistelujen ohella opiskelija kaipaa edelleen muiden opiskelijoiden läsnäoloa myös tietoverkossa. Verkko-oppimisessa ei ole kyse pelkästään tietoverkon välineellisestä toimivuudesta tiedon siirtäjänä vaan siitä kuinka verkko liittää yksilön sosiaaliseen todellisuuteen ja tämän todellisuuden rakentamiseen. Ryhmän tuki oppimisessa on tärkeää. Yhteinen oppimistoiminta antaa opiskelijalle tunteen, että hän kuuluu tiettyyn oppimisyhteisöön.
Tietoverkoissa opiskelu on samanlaista kuin luokka-opiskelu sillä erotuksella, että lähes kaikki opetustilanteeseen liittyvä vuorovaikutus tietoverkossa tapahtuu pääasiassa lukemalla ja kirjoittamalla. Vuorovaikutuksen ja lähes kaiken olemisen ilmentyminen lähinnä tekstinä vaikuttaa verkkotyöskentelyyn voimakkaasti. Verkko-oppijalla tulee olla vähintään hyvä peruslukutaito, jotta hän suoriutuisi verkko-opinnoistaan. Verkko-oppijan ja myös verkko-opettajan tulee osata ilmaista itseään ymmärrettävästi tietoverkoissa. Kirjoittaminen tuo näkyväksi osan oppimisesta ja opettamisesta. Verkko-oppijoille tulee varata aikaa oppimiseen: lukemiseen, kirjoittamiseen ja verkkokeskusteluun. Lukemisen perustaitoihin luetaan nyt myös teknologian käytön avaintaitojen lisäksi tietoverkoissa liikkumisen, tiedon etsimisen ja sähköisten kommunikoinnin valmiudet. Opiskelijoiden lukutaitoa tulee kehittää. Muuhun kuin tekstiin perustuvien verkkotyöskentelyvälineiden määrä ja käyttö tulevat entisestään lisääntymään. Toisaalta lukutaito kehittyy ja monipuolistuu itse verkko-oppimisprosessissa. Oppimista edistää teknologian lukutaito, sillä verkko-oppimisympäristöt voivat edelleenkin olla käyttöliittymältään monimutkaisia ja ylläpidollisesti vaativia.
Verkko-opetuksessa opettajan työnkuva muuttuu. Hänen tehtävänään ei ole informaation jakaminen vaan pikemminkin opiskelijoiden omaehtoisen ja omakohtaisen informaation käsittelyn helpottaminen sekä laajamittaisesti oppijoiden opiskelu-oppimisprosessin tukeminen. Verkko-oppimisen idea on oppijan sisäisessä representaatiossa, mihin opettaja ei voi liioin suoralla toiminnalla vaikuttaa vaan vaikutukset tulevat ensisijaisesti opiskeluympäristön kautta. Vaihtoehto puhtaalle verkko-opetukselle on
ns. yhdistelmämalli, jossa osa opinnoista suoritetaan tietoverkkojen avulla verkkokurssina ja osa perinteisin menetelmin luokkaopetuksena. Hyvät kirjastopalvelut vahvistavat myös verkko-oppijoiden luovaa osaamista. Fyysisten kirjastopalvelujen käytön tarve aikuisopiskelijoiden keskuudessa ei näyttäisi virtuaalisten palvelujen myötä vähentyvän.
Avainsanat: verkko-oppiminen, verkko-opetus, opetusviestintä, lukutaito, medialukutaito, ammatillinen aikuiskoulutus, fenomenologia