INFORMATION SEEKING IN CONTEXT KONFERENSSIESITELMIEN SISÄLLÖNANALYYSI
RINTANEN, SILVA (2006)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RINTANEN, SILVA
2006
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2006-02-07Tiivistelmä
Information Seeking in Context (ISIC) -konferenssiesitelmien (19962004) sisällönanalyysi -tutkielman tavoitteena oli analysoida tiedonhankintatutkimuksen kansainvälisten konferenssien piirteitä. Tutkimusongelmani on selvittää, millainen on viiden vuosien 1996, 1998, 2000, 2002 ja 2004 konferensseista julkaistujen artikkelikokoelmien sisältö. Niistä tutkittiin, missä määrin tiedonhankinnan eri puolia (tiedontarve, tiedonhankinta ja tiedonkäyttö) konferensseissa käsiteltiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällön-analyysia. Aineisto sisälsi kaikki 141 konferensseista julkaistua artikkelia, jotka ovat tieteellisiä tekstejä. Artikkelit luokiteltiin luokituskriteerein. Analyysissa keskityttiin prosenttijakaumiin.
Tuloksista nähtiin, että tuotteliain kirjoittaja oli Reijo Savolainen ja tuotteliain organisaatio Tampereen yliopisto. Kirjoittajat edustivat pitkälti yliopistoja. Kaikkina vuosina artikkelien kirjoittajia oli Suomesta, Ruotsista, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Tutkimusteemoista painottuivat tiedonhankinta ja -käyttö. Empiirinen tutkimus oli hallitseva tutkimustyyppi ja sen osuus kasvoi vuosien mittaan. Tutkimusaineisto kerättiin yleisimmin haastatteluilla. Suosituimmaksi tutkimustulosten analyysitavaksi osoittautui sisällönanalyysi. Malleista runsaimmin käytettiin Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimallia. Esitelmissä tutkittiin yleensä akateemisten opiskelijoiden kohderyhmää. Yleistä oli kuitenkin myös, että kohderyhmää ei rajattu tiettyyn joukkoon. Työntekijöiden tiedonhankintaa pohdittiin suhteellisesti enemmän kuin opiskelijoiden tai erityisryhmien. Tutkitut kontekstit liittyivät tavallisesti yksilöön, ja niistä eniten tarkasteltiin työtehtäviä.
Tuloksista voidaan päätellä, että tiedontarvetta sekä tietojärjestelmien suunnittelua ja käyttöä on tutkittu vähän. Eteläeurooppalaisten ja aasialaisten osallistuminen konferensseihin on jäänyt vähäiseksi. Yliopistojen ulkopuolisia kirjoittajia on vähän. Malleja voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Työ- ja opiskeluelämän ulkopuolisia kohderyhmiä, joukkoviestinten käyttöä ja ammatti- ja koulutusalan valintaa sekä kansalaistiedon hankintaa tutkittiin vähän.
Avainsanat: tiedonhankintatutkimus, Information Seeking in Context, ISIC, sisällönanalyysi
Tuloksista nähtiin, että tuotteliain kirjoittaja oli Reijo Savolainen ja tuotteliain organisaatio Tampereen yliopisto. Kirjoittajat edustivat pitkälti yliopistoja. Kaikkina vuosina artikkelien kirjoittajia oli Suomesta, Ruotsista, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Tutkimusteemoista painottuivat tiedonhankinta ja -käyttö. Empiirinen tutkimus oli hallitseva tutkimustyyppi ja sen osuus kasvoi vuosien mittaan. Tutkimusaineisto kerättiin yleisimmin haastatteluilla. Suosituimmaksi tutkimustulosten analyysitavaksi osoittautui sisällönanalyysi. Malleista runsaimmin käytettiin Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimallia. Esitelmissä tutkittiin yleensä akateemisten opiskelijoiden kohderyhmää. Yleistä oli kuitenkin myös, että kohderyhmää ei rajattu tiettyyn joukkoon. Työntekijöiden tiedonhankintaa pohdittiin suhteellisesti enemmän kuin opiskelijoiden tai erityisryhmien. Tutkitut kontekstit liittyivät tavallisesti yksilöön, ja niistä eniten tarkasteltiin työtehtäviä.
Tuloksista voidaan päätellä, että tiedontarvetta sekä tietojärjestelmien suunnittelua ja käyttöä on tutkittu vähän. Eteläeurooppalaisten ja aasialaisten osallistuminen konferensseihin on jäänyt vähäiseksi. Yliopistojen ulkopuolisia kirjoittajia on vähän. Malleja voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Työ- ja opiskeluelämän ulkopuolisia kohderyhmiä, joukkoviestinten käyttöä ja ammatti- ja koulutusalan valintaa sekä kansalaistiedon hankintaa tutkittiin vähän.
Avainsanat: tiedonhankintatutkimus, Information Seeking in Context, ISIC, sisällönanalyysi