Naisopettajien äänen kartoitustutkimus
LEPPÄNEN, KIRSTI (2006)
2006
Puheoppi - Speech Communication and Voice Research
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-02-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15353
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15353
Tiivistelmä
Äänioireiden haittaavuus koetaan hyvin eri tavoin. Esimerkiksi WHO:n (1988, 2001) mukaan olennaisinta puhetyötä tekevän kannalta on, miten ääni kestää ja vastaa laadultaan työhön liittyviä vaatimuksia. Tämä pro gradu -tutkielma on osa tutkimusprojektia, joka alkoi keväällä 2004. Työsuojelurahaston tuella tutkimusprojekti ”Voice massage -käsittelyn, äänenharjoittamisen ja äänenkäyttökonsultaation vaikutukset opettajien työkykyyn” (20759) toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston puheopin laitoksen ja HUS:n foniatrisen yksikön kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa opettajien äänen työkykyä.
Koehenkilöinä oli 90 Tampereen kaupungin ala-asteen nais-opettajaa. Opettajien keski-ikä oli 40 vuotta ja opetusvuosia heillä oli keskimäärin 15 vuotta. Tutkimuksen aineisto koottiin kolmella tavalla. Kyselyn avulla kerättiin opettajien subjektiivisia arvioita äänestä. Tavoitteena oli selvittää miten opettajat itse arvioivat oman äänensä laatua ja kestävyyttä, missä määrin ja millaisia äänioireita he kokivat ja miten he arvioivat työolojen vaikuttavan äänioireisiinsa. Äänenrasitusoireiden perusteella opettajat jaettiin FC- (few complaints) ja MC-ryhmiin (many complaints). Foniatri tutki kurkunpään statuksen, ja tutkimuksessa selvitettiin niiden yhteyttä koettuihin äänioireisiin. Akustisista muuttujista analysoitiin perustaajuus (F0) ja äänenpainetaso (SPL), ja näiden avulla pyrittiin selvittämään yhteys opettajien puhetavan sekä heidän kokemiensa äänioireiden että foniatrin löydösten välillä. Tutkimuksessa käytetyt aineistot kerättiin vuoden 2004 aikana. Subjektiiviset arvi!
ot kerättiin keväällä, ja foniatri tutki kurkunpään statuksen syksyllä. Nauhoituksista analysoitiin vain syyslukukauden alkunauhoitukset.
Tulosten mukaan opettajista lähes kaikilla ääni rasittui: heistä 50 %:lla useammin kuin kerran kuukaudessa. Äänen täydellisen pettämisen koki lähes viikoittain joka kymmenes. Työoloista huoneilman laatu koettiin eniten haittaavaksi tekijäksi, ja sillä todettiin olevan yhteys muun muassa palan tunteeseen ja kurkun ärsytykseen. Foniatrin tarkastuksessa 51,7 %:lla oli jonkinasteinen patologinen löydös. Opettajien omat tuntemukset ja foniatrin löydökset eivät korreloineet keskenään. Subjektiivisesti arvioituna työoloilla oli yhteyttä opettajien itsensä raportoimien äänioireiden kanssa. Luentanäytteen akustiset parametrit eivät korreloineet omien äänioireiden kanssa.
Jatkotutkimuksen tavoitteena on etsiä vastauksia niihin syihin, jotka vaikuttavat opettajien äänen työkykyyn, ja pyrkiä kehittämään opettajien äänen käyttöä niin, että ääni jaksaisi työelämän haasteissa.
Hakutermit:
naisopettajat, äänioireet, työolot, foniatrinen tarkastus, akustinen analyysi
Koehenkilöinä oli 90 Tampereen kaupungin ala-asteen nais-opettajaa. Opettajien keski-ikä oli 40 vuotta ja opetusvuosia heillä oli keskimäärin 15 vuotta. Tutkimuksen aineisto koottiin kolmella tavalla. Kyselyn avulla kerättiin opettajien subjektiivisia arvioita äänestä. Tavoitteena oli selvittää miten opettajat itse arvioivat oman äänensä laatua ja kestävyyttä, missä määrin ja millaisia äänioireita he kokivat ja miten he arvioivat työolojen vaikuttavan äänioireisiinsa. Äänenrasitusoireiden perusteella opettajat jaettiin FC- (few complaints) ja MC-ryhmiin (many complaints). Foniatri tutki kurkunpään statuksen, ja tutkimuksessa selvitettiin niiden yhteyttä koettuihin äänioireisiin. Akustisista muuttujista analysoitiin perustaajuus (F0) ja äänenpainetaso (SPL), ja näiden avulla pyrittiin selvittämään yhteys opettajien puhetavan sekä heidän kokemiensa äänioireiden että foniatrin löydösten välillä. Tutkimuksessa käytetyt aineistot kerättiin vuoden 2004 aikana. Subjektiiviset arvi!
ot kerättiin keväällä, ja foniatri tutki kurkunpään statuksen syksyllä. Nauhoituksista analysoitiin vain syyslukukauden alkunauhoitukset.
Tulosten mukaan opettajista lähes kaikilla ääni rasittui: heistä 50 %:lla useammin kuin kerran kuukaudessa. Äänen täydellisen pettämisen koki lähes viikoittain joka kymmenes. Työoloista huoneilman laatu koettiin eniten haittaavaksi tekijäksi, ja sillä todettiin olevan yhteys muun muassa palan tunteeseen ja kurkun ärsytykseen. Foniatrin tarkastuksessa 51,7 %:lla oli jonkinasteinen patologinen löydös. Opettajien omat tuntemukset ja foniatrin löydökset eivät korreloineet keskenään. Subjektiivisesti arvioituna työoloilla oli yhteyttä opettajien itsensä raportoimien äänioireiden kanssa. Luentanäytteen akustiset parametrit eivät korreloineet omien äänioireiden kanssa.
Jatkotutkimuksen tavoitteena on etsiä vastauksia niihin syihin, jotka vaikuttavat opettajien äänen työkykyyn, ja pyrkiä kehittämään opettajien äänen käyttöä niin, että ääni jaksaisi työelämän haasteissa.
Hakutermit:
naisopettajat, äänioireet, työolot, foniatrinen tarkastus, akustinen analyysi