’Oikeus, ’vapaus’ ja ’julkinen valta’ Suomen ja Venäjän perustuslaeissa: oikeuslingvistinen kollokaatiotutkimus
HEIJAS, TERHI (2006)
HEIJAS, TERHI
2006
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15345
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15345
Tiivistelmä
Tutkimuksessani tarkastelen oikeus, vapaus ja julkinen valta - lekseemien kollokaatioita Suomen ja Venäjän perustuslaeissa. Tutkimusmateriaalini olen rajannut molempien maiden perustuslakien toiseen lukuun, koska niissä käsitellään perus- ja ihmisoikeuksia.
Teoreettisena lähtökohtani olen käyttänyt oikeuslingvististä näkökulmaa. Oikeuslingvistiikka tarkastelee juridisen kielen kehitystä, ominaisuuksia ja käyttöä. Kollokaatioanalyysi tarjoaa aineistoa myös oikeusvertailuun, mutta siihen ei tässä työssä ole varsinaisesti rohjettu ryhtyä. Empiirisen tutkimukseen on käytetty Firthin (1957) kehittämää kollokaatiotutkimusmenetelmää, jossa tarkastellaan sanojen välisiä syntaktisia kenttiä. Firth kehittämää metodia on laajemmin esitelty teoksessa (Benson & Benson & Ilson 1997) The BBI combinatory dictionary of English: a Guide to Word combinations sanakirjassa, jossa kollokaatiot on jaettu kieliopilliseen ja leksikaaliseen kollokaatioon.
Kollokaatiometodin ja oikeuslingvistisen teorian esittelyn lisäksi tutkimuksen kolmannessa luvussa on katsaus suomalaiseen ja venäläiseen juridiseen kieleen ja oikeuden ja kielen suhteeseen. Tutkimuksen johtopäätökset on esitelty luvussa viisi.
Asiasanat: käännöstiede, oikeuslingvistiikka, kollokaatiot, venäjän kieli, perustuslaki, perusoikeudet
Teoreettisena lähtökohtani olen käyttänyt oikeuslingvististä näkökulmaa. Oikeuslingvistiikka tarkastelee juridisen kielen kehitystä, ominaisuuksia ja käyttöä. Kollokaatioanalyysi tarjoaa aineistoa myös oikeusvertailuun, mutta siihen ei tässä työssä ole varsinaisesti rohjettu ryhtyä. Empiirisen tutkimukseen on käytetty Firthin (1957) kehittämää kollokaatiotutkimusmenetelmää, jossa tarkastellaan sanojen välisiä syntaktisia kenttiä. Firth kehittämää metodia on laajemmin esitelty teoksessa (Benson & Benson & Ilson 1997) The BBI combinatory dictionary of English: a Guide to Word combinations sanakirjassa, jossa kollokaatiot on jaettu kieliopilliseen ja leksikaaliseen kollokaatioon.
Kollokaatiometodin ja oikeuslingvistisen teorian esittelyn lisäksi tutkimuksen kolmannessa luvussa on katsaus suomalaiseen ja venäläiseen juridiseen kieleen ja oikeuden ja kielen suhteeseen. Tutkimuksen johtopäätökset on esitelty luvussa viisi.
Asiasanat: käännöstiede, oikeuslingvistiikka, kollokaatiot, venäjän kieli, perustuslaki, perusoikeudet