"Olen katsonut televisiota enemmän kuin olen ymmärtänyt" Paluumuuttajat ja suomalaisen median kohtaaminen
KAJANDER, JOHANNA (2006)
KAJANDER, JOHANNA
2006
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-01-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15316
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15316
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä merkitys joukkoviestinnällä on paluumuuttajien sopeutumisprosessissa Suomeen. Paluumuuttajat on tärkeä tutkimuskohde etenkin sen vuoksi, että he ovat yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajaryhmistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti median, identiteetin ja kotoutumisen välistä suhdetta. Julkisuudessa keskustellaan jatkuvasti ulkomaalaisten sopeutumisesta Suomeen, ja medialla on tässä prosessissa keskeinen rooli. Tutkimuksen päämääränä olikin luoda suuntaviivoja sille, kuinka media voisi edesauttaa maahanmuuttajien sopeutumista. Tutkimuksessa keskityttiin teemahaastatteluiden avulla erityisesti kolmeen aihepiiriin: arjen ja median suhteeseen, paluumuuttajien identiteettiin ja representaatioihin mediassa sekä heidän itsensä esittämään mediakritiikkiin ja näkemyksiin paremmasta joukkoviestinnästä. Lisäksi tarkempaa taustatietoa paluumuuttajien mediankäytöstä kerättiin lyhyellä mediatietolomakkeella.
Analyysin perusteella media on keskeinen mutta vaikeasti määriteltävä osa paluumuuttajien elämää. Uudet elinolosuhteet tuovat joukkoviestinnän kuitenkin erityisen tarkastelun kohteeksi. Selkeä tulos on se, että etenkin televisiolla on merkittävä rooli haastateltujen paluumuuttajien elämässä. Tutkimus osoitti, että paluumuuttajien mediamaisema koostuu moninaisista aineksista: suomalaisen mediatodellisuuden rinnalla vaikuttaa usein myös entisen kotimaan, Venäjän tai Viron viestintätarjonta. Koska paluumuuttajat muodostavat varsin heterogeenisen ryhmän, entisen kotimaan viestintä on toisille tärkeämpää kuin toisille. Identiteetin määrittely ei ole maahanmuuton jälkeen enää yksinkertaista, ja etenkin venäläisyys nähdään haastateltavien keskuudessa ongelmallisena kategoriana. Suomalainen media tarjoaa paluumuuttajille mahdollisuuden päästä osaksi suomalaisuuden piiriä. Arvioidessaan suomalaista mediaa haastateltavat jakautuivat kriitikoihin ja neutraaleihin myötäilijöihin. Koulutettujen kriitikoiden mielestä median tulisi uutisoida todenmukaisesti maahanmuuttajista ja toimia kaikkien kansalaisten äänitorvena. He uskoivat, että medialla on valtaa vaikuttaa paluumuuttajien sopeutumiseen. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että mitä paremmin paluumuuttaja kokee kotoutuneensa Suomeen, sitä paremmin hän kykenee hyödyntämään suomalaista mediaa ja myös arvostelemaan sitä. Suurimpana esteenä niin kotoutumiseen kuin suomalaiseen mediankäyttöönkin ovat kielitaidon puutteellisuus ja ulkopuolisuuden tunne.
Hakutermit:
paluumuuttajat, paluumuutto, sopeutuminen, identiteetti, media
Analyysin perusteella media on keskeinen mutta vaikeasti määriteltävä osa paluumuuttajien elämää. Uudet elinolosuhteet tuovat joukkoviestinnän kuitenkin erityisen tarkastelun kohteeksi. Selkeä tulos on se, että etenkin televisiolla on merkittävä rooli haastateltujen paluumuuttajien elämässä. Tutkimus osoitti, että paluumuuttajien mediamaisema koostuu moninaisista aineksista: suomalaisen mediatodellisuuden rinnalla vaikuttaa usein myös entisen kotimaan, Venäjän tai Viron viestintätarjonta. Koska paluumuuttajat muodostavat varsin heterogeenisen ryhmän, entisen kotimaan viestintä on toisille tärkeämpää kuin toisille. Identiteetin määrittely ei ole maahanmuuton jälkeen enää yksinkertaista, ja etenkin venäläisyys nähdään haastateltavien keskuudessa ongelmallisena kategoriana. Suomalainen media tarjoaa paluumuuttajille mahdollisuuden päästä osaksi suomalaisuuden piiriä. Arvioidessaan suomalaista mediaa haastateltavat jakautuivat kriitikoihin ja neutraaleihin myötäilijöihin. Koulutettujen kriitikoiden mielestä median tulisi uutisoida todenmukaisesti maahanmuuttajista ja toimia kaikkien kansalaisten äänitorvena. He uskoivat, että medialla on valtaa vaikuttaa paluumuuttajien sopeutumiseen. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että mitä paremmin paluumuuttaja kokee kotoutuneensa Suomeen, sitä paremmin hän kykenee hyödyntämään suomalaista mediaa ja myös arvostelemaan sitä. Suurimpana esteenä niin kotoutumiseen kuin suomalaiseen mediankäyttöönkin ovat kielitaidon puutteellisuus ja ulkopuolisuuden tunne.
Hakutermit:
paluumuuttajat, paluumuutto, sopeutuminen, identiteetti, media