Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kirjastojen puolesta.Kirjastokirjoittelu työväen- ja porvarilehdissä 1910-1916

SYSTÄ, ANNE (2006)

 
Avaa tiedosto
gradu00775.pdf (757.8Kt)
Lataukset: 



SYSTÄ, ANNE
2006

Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-01-09
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15298
Tiivistelmä
Tutkimuksen yleistavoitteena oli selvittää näkyikö 1860-luvulta alkanut lehdistön politisoituminen ja työväenlehtien ja porvarilehtien vastakkainasettelu myös kirjastokirjoittelussa. Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Erosiko porvari- ja työväenlehdissä oleva kirjastokirjoittelu toisistaan? 2) Millaisia kirjastoja haluttiin ja miksi? 3) Oliko taustalla vaikuttamassa joku tietty kirjastoaate tai ihanne? 4) Miten venäläistämiskausi vaikutti kirjastokirjoitteluun porvari- ja työväenlehdissä?

Tutkimuksen näkökulma on historiallis-kvalitatiivinen. Tutkimusaineistona olivat Kansanvalistusseuran kirjastokonsulenttina toimineen J. A. Kemiläisen jäämistöön kuuluvat vuosina 1909-1917 kerätyt kirjastokirjoittelua koskevat sanomalehtiartikkelit. Sanomalehtiartikkelit ovat peräisin useista kymmenistä eri lehdistä, joista osa on porvaripuolueiden ja osa sosialistien äänenkannattajia.

Tutkimuksessa selvisi, että kirjastonäkemykset erosivat monelta osin työväen- ja porvarilehtien kirjoittelussa. Kirjastojen tärkeyttä perusteltiin eri aatemaailmasta käsin. Työväenlehdissä sosialismin aate korostui kun taas porvarilehdissä kirjastoihin liitettiin kansallisuusaate ja suomalaisuus. Porvarilehdissä yhtenä perusteluna kirjastojen tärkeyteen nähtiin venäläistämispaineet. Työväenlehdissä venäläistämispolitiikka nähtiin myös haittana, mutta enemmänkin vapaan sanan ja kansalaisoikeuksien vuoksi.

Porvarilehdissä amerikkalaiseen kirjastoaatteeseen suhtauduttiin myönteisesti ja

amerikkalainen kirjasto nähtiin esikuvana. Työväenlehdissä suhtautuminen amerikkalaiseen kirjastoaatteeseen oli periaatteessa myönteistä, mutta amerikkalaisuus sai myös kritiikkiä. Eniten erimielisyyttä työväen- ja porvarilehtien kirjastokirjoittelussa aiheuttivat kirjavalinnan kysymykset. Kirjastonhoidollisissa asioissa ei eroja juurikaan ollut. Molemmat osapuolet arvostivat kirjastonhoitajan työtä korostamalla työn vaatimaa pätevyyttä ja esittivät siitä maksettavaksi palkkaa. Kummatkin pitivät kunnallista rahoitusta tärkeänä kirjastoille. Edelleen niin työväen- kuin porvarilehdissäkin suhtauduttiin myönteisesti keskitetyn johdon luomiseen kirjastoille.

Hakutermit:

kirjastot, työväenkirjastot, sanomalehdet, 1910, 1916
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [40800]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste