Kirjastojen puolesta.Kirjastokirjoittelu työväen- ja porvarilehdissä 1910-1916
SYSTÄ, ANNE (2006)
2006
Informaatiotutkimus - Information Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-01-09
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15298
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15298
Tiivistelmä
Tutkimuksen yleistavoitteena oli selvittää näkyikö 1860-luvulta alkanut lehdistön politisoituminen ja työväenlehtien ja porvarilehtien vastakkainasettelu myös kirjastokirjoittelussa. Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Erosiko porvari- ja työväenlehdissä oleva kirjastokirjoittelu toisistaan? 2) Millaisia kirjastoja haluttiin ja miksi? 3) Oliko taustalla vaikuttamassa joku tietty kirjastoaate tai ihanne? 4) Miten venäläistämiskausi vaikutti kirjastokirjoitteluun porvari- ja työväenlehdissä?
Tutkimuksen näkökulma on historiallis-kvalitatiivinen. Tutkimusaineistona olivat Kansanvalistusseuran kirjastokonsulenttina toimineen J. A. Kemiläisen jäämistöön kuuluvat vuosina 1909-1917 kerätyt kirjastokirjoittelua koskevat sanomalehtiartikkelit. Sanomalehtiartikkelit ovat peräisin useista kymmenistä eri lehdistä, joista osa on porvaripuolueiden ja osa sosialistien äänenkannattajia.
Tutkimuksessa selvisi, että kirjastonäkemykset erosivat monelta osin työväen- ja porvarilehtien kirjoittelussa. Kirjastojen tärkeyttä perusteltiin eri aatemaailmasta käsin. Työväenlehdissä sosialismin aate korostui kun taas porvarilehdissä kirjastoihin liitettiin kansallisuusaate ja suomalaisuus. Porvarilehdissä yhtenä perusteluna kirjastojen tärkeyteen nähtiin venäläistämispaineet. Työväenlehdissä venäläistämispolitiikka nähtiin myös haittana, mutta enemmänkin vapaan sanan ja kansalaisoikeuksien vuoksi.
Porvarilehdissä amerikkalaiseen kirjastoaatteeseen suhtauduttiin myönteisesti ja
amerikkalainen kirjasto nähtiin esikuvana. Työväenlehdissä suhtautuminen amerikkalaiseen kirjastoaatteeseen oli periaatteessa myönteistä, mutta amerikkalaisuus sai myös kritiikkiä. Eniten erimielisyyttä työväen- ja porvarilehtien kirjastokirjoittelussa aiheuttivat kirjavalinnan kysymykset. Kirjastonhoidollisissa asioissa ei eroja juurikaan ollut. Molemmat osapuolet arvostivat kirjastonhoitajan työtä korostamalla työn vaatimaa pätevyyttä ja esittivät siitä maksettavaksi palkkaa. Kummatkin pitivät kunnallista rahoitusta tärkeänä kirjastoille. Edelleen niin työväen- kuin porvarilehdissäkin suhtauduttiin myönteisesti keskitetyn johdon luomiseen kirjastoille.
Hakutermit:
kirjastot, työväenkirjastot, sanomalehdet, 1910, 1916
Tutkimuksen näkökulma on historiallis-kvalitatiivinen. Tutkimusaineistona olivat Kansanvalistusseuran kirjastokonsulenttina toimineen J. A. Kemiläisen jäämistöön kuuluvat vuosina 1909-1917 kerätyt kirjastokirjoittelua koskevat sanomalehtiartikkelit. Sanomalehtiartikkelit ovat peräisin useista kymmenistä eri lehdistä, joista osa on porvaripuolueiden ja osa sosialistien äänenkannattajia.
Tutkimuksessa selvisi, että kirjastonäkemykset erosivat monelta osin työväen- ja porvarilehtien kirjoittelussa. Kirjastojen tärkeyttä perusteltiin eri aatemaailmasta käsin. Työväenlehdissä sosialismin aate korostui kun taas porvarilehdissä kirjastoihin liitettiin kansallisuusaate ja suomalaisuus. Porvarilehdissä yhtenä perusteluna kirjastojen tärkeyteen nähtiin venäläistämispaineet. Työväenlehdissä venäläistämispolitiikka nähtiin myös haittana, mutta enemmänkin vapaan sanan ja kansalaisoikeuksien vuoksi.
Porvarilehdissä amerikkalaiseen kirjastoaatteeseen suhtauduttiin myönteisesti ja
amerikkalainen kirjasto nähtiin esikuvana. Työväenlehdissä suhtautuminen amerikkalaiseen kirjastoaatteeseen oli periaatteessa myönteistä, mutta amerikkalaisuus sai myös kritiikkiä. Eniten erimielisyyttä työväen- ja porvarilehtien kirjastokirjoittelussa aiheuttivat kirjavalinnan kysymykset. Kirjastonhoidollisissa asioissa ei eroja juurikaan ollut. Molemmat osapuolet arvostivat kirjastonhoitajan työtä korostamalla työn vaatimaa pätevyyttä ja esittivät siitä maksettavaksi palkkaa. Kummatkin pitivät kunnallista rahoitusta tärkeänä kirjastoille. Edelleen niin työväen- kuin porvarilehdissäkin suhtauduttiin myönteisesti keskitetyn johdon luomiseen kirjastoille.
Hakutermit:
kirjastot, työväenkirjastot, sanomalehdet, 1910, 1916