Sähköisen reseptijärjestelmän kokeilun arviointi toimijoiden näkökulmasta
VUORELA, SUVI (2005)
VUORELA, SUVI
2005
Tietojenkäsittelyoppi - Computer Science
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15288
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15288
Tiivistelmä
Hakutermit:
sähköinen resepti, vaikuttavuus, käytettävyys, arviointi
Terveydenhuollossa on viime vuosina pyritty sähköistämään potilastietojärjestelmien lisäksi mm. lääketietojen siirtoa. Tämä tutkielma on osa sähköisen reseptijärjestelmän kokeilun arviointitutkimusta, jossa on ollut tarkoitus selvittää valtakunnalliseen reseptitietokantaan perustuvan sähköisen reseptin toimivuutta. Tutkielmassa esitetään tutkimuksen vaiheet ja sen tulokset pääasiassa tekijän vastuulla olleen käytettävyysosion näkökulmasta. Lisäksi tuloksia on toimintamallien sekä odotusten selvittämisestä, joista tutkielman tekijä vastasi yhdessä muiden tutkijoiden kanssa. Käytettävyyttä ja vaikuttavuutta lähestytään etupäässä lääkärin ja apteekin työntekijän näkökulmasta. Mielenkiinnon kohteena on ollut myös järjestelmälle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen. Sähköisen reseptijärjestelmän kokeilusta on kerrottu laajemmin Hyppösen toimittamassa raportissa.
Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena, jossa tutkimusmenetelminä on käytetty havainnointia, haastattelua, kyselyjä ja projektin dokumenttien analyysiä. Kokeilun ensimmäinen vaihe kesti vuoden 2004 loppuun. Ensimmäisessä vaiheessa kokeilu eteni odotettua hitaammin, mikä johti siihen, että arviointia ei voitu toteuttaa suunnitellulla tavalla.
Tutkielmassa on esitelty toimintamallit neljällä kokeilualueella ennen järjestelmän käyttöönottoa, odotuksia uudesta järjestelmästä sekä kahdelta alueelta pienimuotoisesti käyttöönoton aikainen tilanne. Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että valtakunnalliseen reseptitietokantaan perustuva sähköinen resepti vaikuttaa toimivalta ratkaisulta. Uusi toimintatapa saa kuitenkin aikaan monia muutoksia toimijoiden työhön, jotka tulee jatkossa ottaa huomioon. Sähköinen allekirjoitus, yhtenäinen lääketietokanta ja potilaalta kysyttävä suostumus vaativat panostusta, jotta niistä saadaan toimivia. Järjestelmän laajempi käyttö, tekniikan toimivaksi saaminen sekä apteekkijärjestelmän integraatio ovat edellytyksiä kokeilun toisen vaiheen onnistumiselle vuonna 2005.
sähköinen resepti, vaikuttavuus, käytettävyys, arviointi
Terveydenhuollossa on viime vuosina pyritty sähköistämään potilastietojärjestelmien lisäksi mm. lääketietojen siirtoa. Tämä tutkielma on osa sähköisen reseptijärjestelmän kokeilun arviointitutkimusta, jossa on ollut tarkoitus selvittää valtakunnalliseen reseptitietokantaan perustuvan sähköisen reseptin toimivuutta. Tutkielmassa esitetään tutkimuksen vaiheet ja sen tulokset pääasiassa tekijän vastuulla olleen käytettävyysosion näkökulmasta. Lisäksi tuloksia on toimintamallien sekä odotusten selvittämisestä, joista tutkielman tekijä vastasi yhdessä muiden tutkijoiden kanssa. Käytettävyyttä ja vaikuttavuutta lähestytään etupäässä lääkärin ja apteekin työntekijän näkökulmasta. Mielenkiinnon kohteena on ollut myös järjestelmälle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen. Sähköisen reseptijärjestelmän kokeilusta on kerrottu laajemmin Hyppösen toimittamassa raportissa.
Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena, jossa tutkimusmenetelminä on käytetty havainnointia, haastattelua, kyselyjä ja projektin dokumenttien analyysiä. Kokeilun ensimmäinen vaihe kesti vuoden 2004 loppuun. Ensimmäisessä vaiheessa kokeilu eteni odotettua hitaammin, mikä johti siihen, että arviointia ei voitu toteuttaa suunnitellulla tavalla.
Tutkielmassa on esitelty toimintamallit neljällä kokeilualueella ennen järjestelmän käyttöönottoa, odotuksia uudesta järjestelmästä sekä kahdelta alueelta pienimuotoisesti käyttöönoton aikainen tilanne. Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että valtakunnalliseen reseptitietokantaan perustuva sähköinen resepti vaikuttaa toimivalta ratkaisulta. Uusi toimintatapa saa kuitenkin aikaan monia muutoksia toimijoiden työhön, jotka tulee jatkossa ottaa huomioon. Sähköinen allekirjoitus, yhtenäinen lääketietokanta ja potilaalta kysyttävä suostumus vaativat panostusta, jotta niistä saadaan toimivia. Järjestelmän laajempi käyttö, tekniikan toimivaksi saaminen sekä apteekkijärjestelmän integraatio ovat edellytyksiä kokeilun toisen vaiheen onnistumiselle vuonna 2005.