Miten turvallisena lapset kokevat maailman? Tapaustutkimus alakouluikäisten lasten turvallisuuskäsityksistä osana heidän maailmankuvaansa
VÄHÄKUOPUS, MINNA; TANSKANEN, TARJA (2005)
2005
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15286
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15286
Tiivistelmä
Hakutermit:
maailmankuva, turvallisuus, turvattomuus, pelko, tulevaisuus, tiedotusvälineet, Internet
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla eri-ikäisten lasten käsityksiä maailman turvallisuudesta. Tarkoituksena on selvittää tekijöitä, jotka tuottavat turvallisuutta ja turvattomuutta lasten elämässä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää lapsia ja heidän käsityksiään paremmin. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua.
Jean Piaget’n teoria ajattelun kehityksen vaiheista toimii tutkimuksen kehityspsykologisena lähtökohtana. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa haastateltaviksi henkilöiksi on valittu Piaget’n teorian mukaan eri kehitysvaiheissa olevia lapsia. Tutkimusta varten on haastateltu alakoulun ensimmäisen, kolmannen ja kuudennen luokan oppilaita. Jokaiselta luokka-asteelta on valittu yksi tyttö ja yksi poika. Yhteensä haastateltavia on kuusi.
Haastateltujen lasten käsitykset voidaan sijoittaa Piaget’n kehitysvaiheisiin. Eri kehitysvaiheessa olevat lapset eroavat käsityksissään selkeästi toisistaan. Tutkimustulosten mukaan ensimmäisen luokan oppilaat näkevät maailman välittömän havaintonsa mukaan. Kolmannen luokan oppilaat tarvitsevat vielä konkreettisia kokemuksia päättelynsä tueksi. Kuudennen luokan oppilaiden vastaukset ovat laajoja, he käyttävät vastauksissaan monipuolisesti käsitteitä, pohtivat ja perustelevat mielipiteitään.
Tutkimus osoittaa, että läheiset ihmissuhteet lapsen maailmankuvan rakentajina luovat perustan turvallisuuden ja turvattomuuden kokemiselle. Tämänikäiset lapset elävät vahvasti tätä päivää, omassa elämismaailmassaan. Haastatellut lapset kokevat elinympäristönsä turvalliseksi. Turvattomuutta heille aiheuttaa tietämättömyys asioista. Lapset kokevat vieraat tai oudot paikat ja ihmiset pelottavina. Kyky nähdä raja kuvitellun ja todellisen uhkan välillä kehittyy iän myötä tietoisuuden lisääntyessä.
Tutkimuksen aihe on ajankohtainen. Turvallisuus on noussut yhdeksi tärkeimmistä nyky-yhteiskunnan arvoista, lisääntyneen turvattomuuden tunteen vuoksi. Aikuisten tulisi muistaa, että he ovat vastuussa turvallisen ympäristön luomisesta lapselle. Lapselle ei saisi siirtää liian varhain vastuuta elämän hallinnasta. Lapsi tarvitsee aina turvallisen aikuisen, jonka kanssa jakaa turvallisuutta / turvattomuutta aiheuttavat asiat. Kun lapsi saa malleja turvallisuushakuisesta käyttäytymisestä, voidaan lasta ohjata selviytymään itsenäisesti turvattomuutta aiheuttavissa tilanteissa.
maailmankuva, turvallisuus, turvattomuus, pelko, tulevaisuus, tiedotusvälineet, Internet
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla eri-ikäisten lasten käsityksiä maailman turvallisuudesta. Tarkoituksena on selvittää tekijöitä, jotka tuottavat turvallisuutta ja turvattomuutta lasten elämässä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää lapsia ja heidän käsityksiään paremmin. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua.
Jean Piaget’n teoria ajattelun kehityksen vaiheista toimii tutkimuksen kehityspsykologisena lähtökohtana. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa haastateltaviksi henkilöiksi on valittu Piaget’n teorian mukaan eri kehitysvaiheissa olevia lapsia. Tutkimusta varten on haastateltu alakoulun ensimmäisen, kolmannen ja kuudennen luokan oppilaita. Jokaiselta luokka-asteelta on valittu yksi tyttö ja yksi poika. Yhteensä haastateltavia on kuusi.
Haastateltujen lasten käsitykset voidaan sijoittaa Piaget’n kehitysvaiheisiin. Eri kehitysvaiheessa olevat lapset eroavat käsityksissään selkeästi toisistaan. Tutkimustulosten mukaan ensimmäisen luokan oppilaat näkevät maailman välittömän havaintonsa mukaan. Kolmannen luokan oppilaat tarvitsevat vielä konkreettisia kokemuksia päättelynsä tueksi. Kuudennen luokan oppilaiden vastaukset ovat laajoja, he käyttävät vastauksissaan monipuolisesti käsitteitä, pohtivat ja perustelevat mielipiteitään.
Tutkimus osoittaa, että läheiset ihmissuhteet lapsen maailmankuvan rakentajina luovat perustan turvallisuuden ja turvattomuuden kokemiselle. Tämänikäiset lapset elävät vahvasti tätä päivää, omassa elämismaailmassaan. Haastatellut lapset kokevat elinympäristönsä turvalliseksi. Turvattomuutta heille aiheuttaa tietämättömyys asioista. Lapset kokevat vieraat tai oudot paikat ja ihmiset pelottavina. Kyky nähdä raja kuvitellun ja todellisen uhkan välillä kehittyy iän myötä tietoisuuden lisääntyessä.
Tutkimuksen aihe on ajankohtainen. Turvallisuus on noussut yhdeksi tärkeimmistä nyky-yhteiskunnan arvoista, lisääntyneen turvattomuuden tunteen vuoksi. Aikuisten tulisi muistaa, että he ovat vastuussa turvallisen ympäristön luomisesta lapselle. Lapselle ei saisi siirtää liian varhain vastuuta elämän hallinnasta. Lapsi tarvitsee aina turvallisen aikuisen, jonka kanssa jakaa turvallisuutta / turvattomuutta aiheuttavat asiat. Kun lapsi saa malleja turvallisuushakuisesta käyttäytymisestä, voidaan lasta ohjata selviytymään itsenäisesti turvattomuutta aiheuttavissa tilanteissa.