Harkintaa tarpeen mukaan vai tarpeellista harkintaa? Tarveharkintainen työmarkkinatuki työttömyysturvajärjestelmän osana
RAITTINEN, KIRSI (2005)
2005
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15255
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15255
Tiivistelmä
Hakutermit:
työttömyysturva, tarveharkinta, huoltovelvollisuus, työssäoloehto, työmarkkinatuki, hyvinvointivaltiomallit
Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on kartoittaa tarveharkintainen työmarkkinatuki osana suomalaista työttömyysturvajärjestelmää sekä siihen tehtyjä muutoksia.
Työttömyysturvajärjestelmän taustalta löytyy aina myös jokin hyvinvointivaltiomalli.
Tutkielmani alussa selvitän erilaisia hyvinvointivaltiomalleja ja niihin liittyviä perusteluja. Erilaisia malleja ovat esimerkiksi angloamerikkalainen malli, mannereurooppalainen malli ja pohjoismainen malli. nämä erilaiset mallit ovat lyöneet leimansa myös työttömyysturvajärjestelmiin, ja osia niistä löytyy myöskin suomalaisesta järjestemästä, minkä tutkielmassani osoitan.
Pääpaino tässä tutkielmassani on tarveharkintaisessa työmarkkinatuessa. Selvitän, minkälaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen järjestelmä syntyi 1990-luvulla ja mitä siltä odotettiin. Millainen järjestelmä luotiin?
Seuraavaksi selvitän tarveharkinnan laskentaperiaatteisiin tehtyjä muutoksia, missä minulla oli apuna muun muassa Kelan osasto-ohjeet. Tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen on tehty lukuisia muutoksia sen kymmenvuotisen historian aikana. Muutoksissa pääpaino on ollut tarveharkinnan lieventämisessä erityisesti huoltovelvollisilla työmarkkinatuen saajilla. Yksinäisten työmarkkinatuen saajien laskentamalliin ei juurikaan muutoksia ole tehty.
Tutkielmaani liittyy myös pienimuotoinen tilasto-otanta, jonka olen poiminut Kelan etuustiedoista. Tarkoituksena oli selvittää mitä tarveharkinta käytännössä sisältää, minkälaisia ihmisiä tarveharkinta koskettaa. Johtopäätöksenä tilasto-otannasta voidaan todeta, että tarveharkinta koskettaa nimenomaan huoltovelvollisia henkilöitä ja tarveharkinnassa puolison tulo on yleensä se, joka tulee kyseeseen ja joka tuen määrään vaikuttaa.
työttömyysturva, tarveharkinta, huoltovelvollisuus, työssäoloehto, työmarkkinatuki, hyvinvointivaltiomallit
Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on kartoittaa tarveharkintainen työmarkkinatuki osana suomalaista työttömyysturvajärjestelmää sekä siihen tehtyjä muutoksia.
Työttömyysturvajärjestelmän taustalta löytyy aina myös jokin hyvinvointivaltiomalli.
Tutkielmani alussa selvitän erilaisia hyvinvointivaltiomalleja ja niihin liittyviä perusteluja. Erilaisia malleja ovat esimerkiksi angloamerikkalainen malli, mannereurooppalainen malli ja pohjoismainen malli. nämä erilaiset mallit ovat lyöneet leimansa myös työttömyysturvajärjestelmiin, ja osia niistä löytyy myöskin suomalaisesta järjestemästä, minkä tutkielmassani osoitan.
Pääpaino tässä tutkielmassani on tarveharkintaisessa työmarkkinatuessa. Selvitän, minkälaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen järjestelmä syntyi 1990-luvulla ja mitä siltä odotettiin. Millainen järjestelmä luotiin?
Seuraavaksi selvitän tarveharkinnan laskentaperiaatteisiin tehtyjä muutoksia, missä minulla oli apuna muun muassa Kelan osasto-ohjeet. Tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen on tehty lukuisia muutoksia sen kymmenvuotisen historian aikana. Muutoksissa pääpaino on ollut tarveharkinnan lieventämisessä erityisesti huoltovelvollisilla työmarkkinatuen saajilla. Yksinäisten työmarkkinatuen saajien laskentamalliin ei juurikaan muutoksia ole tehty.
Tutkielmaani liittyy myös pienimuotoinen tilasto-otanta, jonka olen poiminut Kelan etuustiedoista. Tarkoituksena oli selvittää mitä tarveharkinta käytännössä sisältää, minkälaisia ihmisiä tarveharkinta koskettaa. Johtopäätöksenä tilasto-otannasta voidaan todeta, että tarveharkinta koskettaa nimenomaan huoltovelvollisia henkilöitä ja tarveharkinnassa puolison tulo on yleensä se, joka tulee kyseeseen ja joka tuen määrään vaikuttaa.